Kulutusta leikkaava talouspolitiikka aiheuttaa itseään ruokkivan laman kierteen. Mitä vähemmän ihmisillä on töitä ja tuloja, sitä vähemmän heillä on varaa työllistää muita.
Talouspolitiikassa on pyrittävä maksimoimaan työpaikat sen sijaan, että pyritään maksimoimaan yritysten voitot.
Täystyöllisyyttä tavoitteleva politiikka on parasta myös talouden kannalta.
Digitalisaatio ja robotisaatio mahdollistavat entistä tehokkaamman tuotannon entistä pienemmällä työvoimalla.
Maailman talousfoorumin arvioissa jo tämän vuosikymmenen lopulla teollisuusmaissa menetetään robotisaation seurauksena yli seitsemän miljoonaa työpaikkaa. Uusi tekniikka olisi tuomassa vain kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa.
Työn tuottavuuden kasvu on kuitenkin ihmiskunnalle upea mahdollisuus, jos huolehditaan, että se johtaa työn tasaamiseen ja työaikojen lyhentämiseen sen sijaan, että osa ihmisistä jätetään työttömiksi, tulottomiksi ja tuntemaan itsensä tarpeettomiksi.
Verotus vuosille 2016–2019
Alle 10 000 euron vuosituloista ei peritä veroja. Perusvähennystä korotetaan ja samalla poistetaan kunnallisverotuksen ansiotulo-, valtionverotuksen eläketulo- ja opintorahavähennykset. Kunnille menetykset korvataan täysimääräisesti.
Kaikkein varakkaimpien listaamattomien yritysten omistajia suosivasta erillisestä osinkoverotuksesta luovutaan. Suuria pääomatuloja saavia hyödyttävästä erillisestä pääomatuloverotuksesta luovutaan ja verotetaan kaikkia tuloja samanarvoisina yhdessä progressiivisessa taulukossa.
Kuntavero ulotetaan pääomatuloihin perimällä valtiolle pääomatuloista keskimääräinen kunnallisvero ja jakamalla tuotto kunnille osana tasausjärjestelmää.
Yhteisöverokantaa korotetaan heti 22 prosenttiin. Otetaan Suomen EU-tavoitteeksi vaiheittainen siirtyminen yhtenäiseen 35 prosentin Euroopan-laajuiseen yhteisöverokantaan, joka on tasoltaan sama kuin Yhdysvalloissa.
Lähde: Vasemmiston tavoitteet 2016–2019
uutiskirje 
