Vuosituhannen alku suosi lapsiperheitä
Yhä useampi vanhempi alkoi vanhempainpäivärahojen uudistusten ansiosta 2000-luvun alussa saada ansiopäivärahaa vähimmäispäivärahan sijaan. Uudistukset ovat vähentäneet myös perhevapaista työnantajille koituvia kustannuksia.
Tieto perustuu Kansaneläkelaitoksen torstaina julkaisemaan Laulu 573 566 perheestä -kirjaan. Kirja käsittelee lapsiperheiden hyvinvointia, haasteita ja perhepolitiikan onnistumista 2000-luvulla.
– 2000-luvun alku oli edeltävään vuosikymmeneen verrattuna monella tavalla lapsiperheille suotuisaa aikaa. Syntyvyys lisääntyi, ja uusia perheitä perustettiin aiempaa enemmän. Yksinhuoltajien osuus vakiintui noin viidennekseen lapsiperheistä, Kelan johtava tutkija Anita Haataja kertoo.
Kelan kirjan artikkelit perustuvat rekisteriaineistoon, joka edustaa 50 – 60 prosenttia kaikista vuosina 1999 – 2009 synnyttäneistä äideistä ja heidän perheistään. Artikkelien pohjana on käytetty myös kyselyaineistoja.
Harva isä pitää perhevapaita
Suomalainen perhepolitiikka on Haatajan mukaan pyrkinyt kehittämään perhevapaita sekä edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa. Erityisesti huomiota ovat saaneet isien oikeudet.
– Jokainen isien oikeuksia parantanut uudistus on lisännyt isien vapaiden käyttöä, mutta silti viidennes isistä ei pitänyt lainkaan perhevapaata, Haataja sanoo.
Isyysvapaansa käyttää 80 prosenttia isistä, mutta isäkuukauden vain joka neljäs.
Perhevapaiden edelleen epätasainen jako on yksi merkittävä syy sille, että naisten työeläkkeet ovat miehiä alhaisempia.
– Viime vuosina on menty parempaan suuntaan, sillä perhevapaan ajalta karttuu aiempaa enemmän eläkettä. Silti perhevapaajaksot pienentävät naisten tulevaa eläkettä.
Ruotsissa hoidetaan tasa-arvoisesti
Turun yliopiston tutkija Minna Ylikännö on selvitellyt eurooppalaisia näkemyksiä äitien ja isien rooleista lastenhoidossa ja ansiotyössä.
Suomalaisten asenteet tukevat sekä perhevapaiden että ansiotyön nykyistä tasaisempaa jakamista äidin ja isän välillä. Suomalaisten naisten ja miesten asenteissa on kuitenkin suuret erot. Tasa-arvoa kannatetaan meillä vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa.
– Ruotsi nousee esiin maana, jossa ollaan poikkeuksellisen tasa-arvoisia. Siellä vain kymmenen prosentin mielestä miehen pitäisi olla perheen pääasiallisia elättäjiä, Ylikännö kertoo.
Suomessa näin ajattelevien osuus on 18 prosenttia ja Iso-Britanniassa 30 prosenttia.