Vapaaseen sivistystyöhön investoidut eurot maksavat itsensä takaisin vähintään kolminkertaisena, väittää Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen.
Vaikka aikuisopiskelun hyötyjen rahallisia arvoja on erittäin vaikea laskea, kaikki saatavilla olevat tutkimukset vahvistavat Mannisen mukaan, että yhden euron panostus kansalaisopistoihin näyttäisi tuottavan 3,4 – 5,6 euron hyödyt.
Mannisen tarkoituksena oli tutkimuksessaan hahmotella jatkotutkimusasetelmia, joilla vapaan sivistystyön tyyppisten aikuisopintojen hyötyjen rahallista arvoa olisi mahdollista tutkia systemaattisemmin.
– Aikuiskoulutus on uusliberaalin talous- ja koulutuspolitiikan paineessa joutunut yhä useammin puolustamaan olemassaoloaan ja merkitystään. Viime aikoina se on joutunut torjumaan myös merkittäviä määrärahaleikkauksia, Manninen tiivistää tutkimuksensa taustaa.
Kaikkea ei voi mitata rahassa
Mannisen mukaan valtion ja kuntien päätöksenteko pohjautuu yhä enemmän kovaan rahalliseen ajatteluun eli rahassa mitattavien investointien ja niiden välittömän tuottavuuden vertailuun. Siksi esimerkiksi aikuiskoulutuksen tuottamat merkittävät hyvinvointi- ja terveysvaikutukset jäävät usein huomioimatta.
– Aiemmissa tutkimuksissani on käynyt ilmi, että suomalaisista kansalaisopisto-opiskelijoista 89 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa lisääntyneen opintojen myötä. Sillekin on kuitenkin vaikeaa määritellä hintalappua.
Manninen kertoo, että kursseista tuleva hyvinvoinnin lisääntymisen laskee terveydenhoitokuluja.
– Tutkimukset todistavat, että vapaan sivistystyön kurssit tuovat myös uusia taitoja, ystäviä, suvaitsevaisuutta, verkostoja ja uudenlaista jaksamista.
Jatkossa pitäisi Mannisen mielestä koota aineistoa niistä prosesseista, joiden kautta aikuisopiskelun tuottamat hyödyt saavat aikaan muutoksia aikuisten elämässä.
– Näin saataisiin kartoitettua myös vapaan sivistystyön taloudellisia vaikutuksia.
lehti 