Jättimäinen pörssiyhtiö Raytheonin mainos koristaa tietä, joka kulkee lentokentältä Varsovan keskustaan.
Amerikkalainen asefirma julistaa siinä olevansa kumppani Puolan suojelemisessa.
Ohjusjärjestelmiin erikoistunut yritys on toimittanut teknologiaa myös Naton ja Yhdysvaltojen ohjuspuolustusjärjestelmään, joka julistetaan huippukokouksessa valmiiksi käyttöön.
Naton ja Venäjän suhteiden ei voi ennustaa lientyvän.
Mainos muistuttaa siitäkin, että puolustus ja sotilaalliset jännitteet ovat myös suuren luokan bisnestä. Raytheonin myynti ja osakekurssi ovatkin olleet viimeisen vuoden aikana kovassa nousussa. Yhtiö jakaa omistajilleen osinkoa neljä kertaa vuodessa.
Samalla kun Puola isännöi Naton huippukokousta, siitä on tullut myös Raytheonin suurasiakas. Se aikoo ostaa yhtiöltä oman Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmän noin vajaan viiden miljardin euron hintaan. Syyksi Puola ilmoittaa suoraan Venäjän uhan.
Sitä vastoin Nato on juurta jaksain vakuuttanut, että sen ohjuskilpi ei ole tarkoitettu Venäjää vastaan. Moskovassa käsitys on jyrkästi toinen. Se uskoo ohjustorjunnan horjuttavan osapuolten välistä strategista tasapainoa.
Juuri kiista ohjuspuolustusjärjestelmästä on kytenyt läntisen sotilasliiton ja Venäjän välillä jo vuosia ennen nyt päällä olevaa Ukrainan kriisiä.
Siksi suhteiden ei ainakaan voi ennustaa lientyvän, kun Nato julistaa perjantaina ohjuspuolustuksen olevan valmiina toimintaan.
Iranin uhkaa vastaan Itämerellä?
Nato on julkaissut ennen Varsovan kokousta toimittajille runsaasti erilaisia taustapapereita.
Niistä löytyvä virallinen selitys kertoo, että ohjuskilvellä torjutaan transatlanttisen alueen eli Euroopan ja Yhdysvaltojen ulkopuolelta tulevaa ballististen ohjusten vaaraa.
Venäjää vastaan se ei Naton mukaan pystyisi toimimaan, sillä torjunta-asemat ovat liian etelässä ja liian lähellä itänaapurin rajaa.
Washingtonissa järjestelmää on perusteltu erityisesti Iranin hankkeilla rakentaa kehittynyttä ohjusteknologiaa ja ydinaseita.
Edes kansainvälinen sopu Iranin ydinohjelmasta ei Naton mielestä uhkaa hälvennä. Natossa katsotaan, että sopu ei koske ohjushankkeita, ainoastaan ydinvoimaa.
Tulkintariita ohjuskilvestä näyttääkin sovittamattomalta
Kysyä silti voi, kuinka uskottava uhkakuva on, että Iran iskisi ydinaseilla – tai edes tavanomaisilla aseilla – Yhdysvaltoja vastaan?
Lisäksi kyse ei ole vain aikeista vaan kapasiteetista. Torjuntaohjusten suuntaa ei ole vaikea kääntää Venäjälle, vaikka niiden käyttötarkoitukseksi ilmoitetaan jotain muuta.
Samalla voi kysyä: kuinka uskottavaa on, että Yhdysvaltojen laivasto torjuu Lähi-idästä tulevia ohjuksia sadan kilometrin päässä Kaliningradin laivastotukikohdasta?
Juuri tästä oli kyse, kun venäläinen sotilaskone aiemmin tänä vuonna pörräsi vaarallisen lähellä amerikkalaista USS Donald Cookia. Alus kytkeytyy ohjuspuolustusjärjestelmään.
Venäläisiä ärsyttää pohjattomasti, että järjestelmä tuodaan aivan heidän rajojensa tuntumaan.
Tulkintariita ohjuskilvestä näyttääkin sovittamattomalta. Siksi Naton ja Venäjän ristiriidat todennäköisesti jatkuvat tulevaisuudessakin, vaikka Ukrainan kriisi jonkun ihmeen kautta saataisiin pois pöydältä.
lehti 