Vasemmistonuoret esittää sanallisen seksuaalisen häirinnän lisäämistä rikoslakiin fyysisen häirinnän rinnalle.
Tyypillistä häirintää on esimerkiksi seksuaalissävytteinen huutelu ja kommentointi julkisessa tilassa sekä henkilön itsemääräämisoikeutta loukkaava ehdottelu seksuaalisesta kanssakäymisestä.
– Vuonna 2014 rikoslakiin kirjattu seksuaalisen ahdistelun kielto ei riitä, sillä sanallinen seksuaalinen häirintä ei täytä lain kriteerejä ahdistelulle. Se loukkaa kuitenkin uhrin seksuaalista itsemääräämisoikeutta yhtälailla kuin fyysinen ahdistelu, perustelee Vasemmistonuorten puheenjohtaja Anni Ahlakorpi.
Sanallinen seksuaalinen häirintä on hyvin yleistä – suurin osa erityisesti naisista kokee sitä ainakin joskus elämässään. Se rajoittaa uhrien mahdollisuutta toimia ja olla julkisessa tilassa sekä horjuttaa turvallisuuden tunnetta.
Sananvapaus ei anna oikeutta ahdistella
Sanallisen häirinnän salliminen vaikeuttaa järjestön mukaan myös fyysiseen häirintään puuttumista.
Belgia ja Peru ovat esimerkkejä edelläkävijämaista, joissa sanallinen häirintä on kiellettyä ja rangaistavaa. Myös Portugali kielsi sen tämän vuoden alussa.
– Sanallisen ahdistelun kriminalisointi auttaa panemaan selkeämmät rajat myös sosiaalisessa mediassa tapahtuvalle häirinnälle. Jokaisella tulee olla oikeus kasvaa ja elää ilman ahdistelua tai pelkoa siitä, Ahlakorpi toteaa.
Sanallisen ahdistelun kieltoja on arvosteltu sananvapauden rajoittamisena. Vasemmistonuoret muistuttaa, ettei sananvapaus turvaa kenenkään oikeutta ahdistella ja häiritä muita. Päinvastoin sanallisen häirinnän kieltäminen parantaa kaikkien oikeutta osallistua yhteiskunnan toimintaan ja käyttää sananvapauttaan.
uutiskirje 