Greenpeacen mielestä Suomen tämänhetkinen suunnitelma metsien käytöstä on ristiriitainen eikä palvele pitkän aikavälin ilmastotavoitteita.
Euroopan komission keskiviikkona julkistama lainsäädäntöpaketti sisältää ehdotuksen jäsenmaille asetettavista sitovista päästövähennystavoitteista vuodelle 2030 (taakanjako) sekä ehdotuksen maankäyttö- ja metsäsektorin (LULUCF) roolista päästövähennyksiä laskettaessa.
Suomen taakanjakosektorin päästövähennystavoite vuodelle 2030 on nousemassa 39 prosenttiin vuoden 2005 päästöistä. Lyhyellä aikavälillä hiilinielujen kompensaatiojärjestelmä helpottaisi päästötavoitteisiin pääsemistä.
Paketti linjaa, että maankäyttö- ja metsäsektorin hiilinielut voidaan osittain ottaa huomioon laskettaessa päästövähennyksiä taakanjakosektorilla. Suomi on aktiivisesti ajanut kyseisen linjauksen tekemistä. Tällöin Suomen metsät voitaisiin osittain laskea hyväksi siten, että varsinaisia päästövähennyksiä tarvitaan vähemmän esimerkiksi maataloudessa tai liikenteessä.
Metsien hakkuita lisätään
– Jotta pääsemme Pariisin sopimuksen tavoitteeseen pysyä alle 1,5 asteen ilmaston lämpenemisessä, tarvitsemme kaikki mahdolliset keinot, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Maija Suomela järjestön tiedotteessa.
– Tarvitsemme päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla ja niin sanottuja negatiivisia päästöjä hiilinieluista. LULUCF-sektori tarvitaan mukaan talkoisiin, mutta se on tehtävä itsenäisesti ja erillisenä sektorina muista. Hiilinieluille tarvitaan omat itsenäiset tavoitteet.
Samaan aikaan Suomi esittää siirtyvänsä kohti uusiutuvaa energiaa nimenomaan lisäämällä bioenergian tuotantoa. Hallitusohjelma linjaa, että metsien hakkuita lisätään nykyisestä yli 65 miljoonasta kuutiosta vielä15 miljoonan kuutiometrin verran, jotta uusiutuvan energian suunnitelmat saataisiin toteutettua.
Myös Suomen ja komission omat arviot näyttävät, että Suomen metsänielut ovat pienenemässä huomattavasti.
Lyhytaikaisia säästöjä
– On vaikea käsittää, että Suomi haluaa ajaa sellaista politiikkaa, missä lyhytaikaisten säästöjen toivossa pienennetään metsiemme arvoa hiilivarastoina ja -nieluina, sanoo Suomela.
– Se, millä on todellisuudessa merkitystä pitkällä aikavälillä, on paljonko päästövähennyksiä oikeasti saadaan aikaan. Tällainen silmänkääntötemppu aiheuttaa vain sen, ettei satsata riittävästi päästöttömän uusiutuvan energian mahdollisuuksiin, Suomela jatkaa.
Lainsäädäntöehdotus etenee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvostojen käsiteltäväksi.
Tiilikainen: Kova tavoite
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tiedotti keskiviikkona, että Suomen päästövähennystavoite nyt esillä olevilla aloilla on kova, 39 prosenttia. Tiilikaisen mukaan Suomi oli valmistautunut 37–38 prosentin tavoitteeseen.
Tiilikaisen mukaan nyt annettu esitys luo varmuutta puun energiakäytölle myös tulevaisuudessa. Komission ehdotus noudattaa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n biomassan polttoa koskevaa ohjeistusta, jonka mukaan puun poltosta aiheutuvat päästöt lasketaan jo puun korjuun yhteydessä.
EK tyytymätön
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tyytymätön EU:n pakettiin. Sen mukaan liikenteen kuljetuskustannukset nousevat Suomessa tuntuvasti.
EK:n mielestä Suomen on haettava kaikin keinoin ”oikeudenmukaisempaa ratkaisua”, sillä kuljetuskustannukset ovat suomalaisille yrityksille muutenkin suuri kuluerä.
uutiskirje 
