”Pelottaa, mistä ruvetaan leikkaamaan”

Vasemmistoliitto odottaa hallituksen budjettiriiheltä kylmää kyytiä. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) aloittaa neuvottelut valtion vuoden 2017 talousarviosta ensi viikolla, ja kuun lopulla pidetään budjettiriihi.

Koska Suomen talous ei ole kääntynyt nousuun ja työttömyysjaksot pidentyvät, hallitukselle ennustetaan vaikeaa loppuvuotta.

– Meillä on huoli ja pelko siitä, että hallitus tekee lisää leikkauksia, vaikka pääministeri on toistellut, että leikkaukset on jo tehty, sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.

Hän arvioi, että mahdolliset lisäleikkaukset ovat vaikea asia porvarihallituksen sisälläkin. Ulkoministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoi viikonvaihteessa Helsingin Sanomissa, että luottaa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) sanaan.

– Mutta jos katsoo hallitusohjelman talouspoliittista linjaa esimerkiksi valtion velan osalta, se tarkoittaa lisäleikkauksia, Pekonen ennustaa.

Orpo sanoista tekoihin

Pekonen ei lähde arvaamaan, mihin leikkaukset kohdistuvat.

– Orpo kuitenkin puhui keväällä ennen valintaansa kokoomuksen puheenjohtajaksi ja nousuaan valtiovarainministeriksi, että koulutuksesta on leikattu jo niin paljon, että pitää katsoa, voisiko siihen vaihteeksi satsata, Pekonen muistelee.

– Me vasemmistoliitossa odotamme, että Orpo valtiovarainministerinä ryhtyy tässä asiassa sanoista tekoihin. Toisaalta pelottaa, että sen myötä ruvetaan leikkaamaan jostain toisaalta.

Vähän hän kuitenkin arvailee: Tilanteessa, jossa hallituksen on löydettävä vielä kolmen miljardin euron säästöt sosiaali- ja terveysuudistuksesta, joskin pidemmällä tähtäimellä, Pekonen uskoo asiakasmaksujen nostamiseen olevan painetta. Niitä olisivat muiden mukana päivähoitomaksut, joiden elokuulle aiottu korotus siirtynee syksyyn. Myös lääkekustannusten omavastuu lienee keskustelussa, vaikka hallitus jo korotti sitä.

– Lääkkeiden osalta korotukset koskevat erityisesti monisairaita, työttömiä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevia ja muita eläkeläisiä. Ajettaisiin entistä ahtaammalle ihmisiä, jotka ovat muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa. Tätä samaa ryhmää on hallitus kurittanut jo niin paljon, että se tuntuu kohtuuttomalta. Ylipäätään politiikka on yhä enemmän sitä, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

Lääkärin vastuu voi kasvaa

Toinen säästökohde voisi olla pääsyssä erikoissairaanhoitoon.

– Se voi vaikeutua, vaikka alun perin soteuudistuksen lähtökohta oli kaataa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja-aitoja.

Pekonen vaatii, että jos erikoissairaanhoitoon pääsystä säästetään, pitää satsata perusterveydenhuoltoon.

– Perusterveydenhuollossa – terveyskeskuksissa – pitäisi tällöin olla maan parhaat lääkärit, jotka pystyvät laaja-alaisesti näkemään, kuka on erikoissairaanhoidon tarpeessa. Pelkään, että muuten tulevaisuudessa nähdään tilanteita, joissa ihmisten terveys, turvallisuus ja henki vaarantuvat, kun he eivät pääse riittävän ajoissa erikoissairaanhoitoon.

Elvytystä tarvitaan

Pekosen mielestä leikkausten tie on kaikesta huolimatta kuljettu loppuun.

– Nyt pitää miettiä, mistä saadaan lisätuloja, ja ohjata niitä työllisyyteen. Peräänkuulutan ensi vuodelle erityisesti lisärahoitusta työllisyyden hoitoon, hän sanoo.

– On huolestuttavaa, että pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt ja työttömyysjaksot ovat entistä pidempiä.

Hän toteaa tuttuun tapaan, että vasemmistoliitto käyttäisi veropoliittisia keinoja.

– Haluamme puhua elvytyksestä. Pienelläkin satsauksella Suomen taloutta voitaisiin kääntää.

Esillä ollut pääministeripuolue keskustan ajatus yritysten verokevennyksistä investointivarauksella ei saa tyrmäystä vasemmistoliitosta.

– Sillä voi olla hyviä vaikutuksia työllisyyteen, vaikka se pudottaakin verokertymää, Pekonen pohtii.

– Haluamme uskoa positiivisiin kannustimiin.

Jos investointivaraus tulisi käyttöön, yritys säästyisi maksamasta verot siltä osalta voittoaan, jonka se varaa investointeihin.