Tuloveronalennus ulotetaan palkansaajien lisäksi eläkeläisille, linjasi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) esitellessään torstaina ministeriön ehdotuksen valtion ensi vuoden talousarvioksi.
Kilpailukykysopimuksen mukaisesti verotusta kevennetään ensi vuonna. Orpo esittää samansuuruista eli 0,5 prosenttiyksikön veroalea kaikille palkansaajille. Kevennyksessä on hänen mukaansa huomioitu palkansaajien työttömyysvakuutuksen nousu.
Veronkevennykset kasvavat 415 miljoonasta 515 miljoonaan euroon, jos kiky-sopimuksen kattavuus nousee ennen budjettiriihtä 90 prosenttiin.
Vastaava alennus ulotetaan hallitusohjelman mukaisesti eläkeläisiin. Tämä on Orpon mukaan oikeudenmukaisuuskysymys.
Kaikista pienituloisimmille on tulossa 30 miljoonan euron edestä alennuksia maksuihin. Tämä koskee henkilöitä, jotka eivät maksa valtion- eikä kunnallisveroa.
– Uskon, että kilpailukykysopimus tuo talouteen dynamiikkaa, samoin ansiotuloveron kevennys, Orpo totesi.
Verohelpotusten vastapainoksi valtiovarainministeri pitää kiinni aikomistaan opintotuen, ammatillisen koulutuksen, työttömyysturvan, lääkekorvausten ja vanhuspalvelujen säästöistä. Päivähoitomaksun korotuksesta neuvotellaan budjettiriihessä.
– Olen pahoillani, mutta leikkaukset tehdään siksi, että tulevaisuudessa olisi paremmin, Orpo sanoi.
Vene verolle, makeisvero pois
Tupakka-, polttoaine- ja ajoneuvovero nousevat, veneet laitetaan verolle ja asuntolainojen korkovähennys pienenee.
Makeis- ja jäätelövero poistuvat, perintö- ja lahjaverotus kevenevät ja yrittäjät saavat verotukseen yrittäjävähennyksen. Kotitalousvähennys kasvaa 45:stä 50 prosenttiin.
Pien- ja keskisuuret yritykset voivat maksaa arvolisäveron kuukausittain, mikä vähentää valtion saamia korkotuloja.
Valtiovarainministeriö esittää määrärahoja neljälle tiehankkeelle ja Helsinki-Turku -radan nopeuttamiseen. 0,5 miljoonaa osoitetaan Pidä saaristo siistinä -alushankintaan.
Teollisuuden päästökauppaa avitetaan 43 miljoonalla vuosina 2017 – 2019 ja 46 miljoonalla vuonna 2020.
Määrärahoja ehdotetaan myös ympärivuotiseen opiskeluun, omais- ja perhehoidon kehittämiseen, maa- ja puutarhatalouden tukeen, kirjailijoille maksettaviin kirjastokorvauksiin sekä vesirokkorokotuksiin.
Työttömyysturvaan muutoksia
Elo- ja syyskuun vaihteen budjettiriiheen valmistuu työllistämispaketti. Yksi osa siitä on, että työttömyysturvaa voi käyttää myös palkkatukeen, starttirahaan tai muuttoavustukseen.
Pitkäaikaistyöttömien tilanteen parantamiseksi ministeriön paperissa ei ollut yhtäkään ehdotusta. Nuorille syrjäytymisuhan alle oleville tarjotaan takuueläkkeen suuruista kuntoutusrahaa.
Mikäli työllisyys ei parane kiky-sopimuksen ja tuloveronalennuksen myötä, keväällä pohditaan työllistymisen edellytyksiä uudelleen. Orpo viittasi määräaikaisten työsuhteiden, koeaikojen ja takaisinottovelvoitteen väljennyksiin.
Ministeri muistutti, että työttömyysmenot ovat nyt 5 miljardia ja työttömyyden asumistuki ja muut kulut 6 miljardia. Vuonna 2008 työttömyysmenot olivat yhteensä reilut 3 miljardia.
Orpo oli kuitenkin toiveikas, sillä työllisyys on kasvanut viime vuodesta 33 000 työpaikalla. Myös valtio on saanut verotuloja arvioitua enemmän. Verotulojen odotetaan kasvavan ensi vuonna 1,5 prosenttia tähän vuoteen verrattuna.
– Näiden varaan emme voi laskea, vaan tarvitsemme enemmän reformeja velanoton taittamiseksi, hän totesi.
Jos työllisyys on kevääseen mennessä kohentunut riittävästi, hallitus ei tee lisää muutosehdotuksia työttömyysturvaan. Kasvu-uran on oltava sellainen, että 72 prosentin työllisyysaste tavoitetaan hallituskaudella.
Velkaantuminen taittuu 2021?
Toisin kuin hallitus suunnitteli, velkaantumisvauhti ei taitu vielä ensi vuonna. Uutta velkaa otetaan 5,9 miljardia. Kaikkiaan Suomen velkamäärä on ensi vuonna 111 miljardia. Budjetin loppusumma on 55,2 miljardia, jos valtiovarainministeriön ehdotus menee läpi.
Valtiosihteeri Martti Hetemäki muistutti, että maailman talouskehitys on ollut ennustettua heikompaa jo viiden vuoden ajan. Suomen kansantalouden tuotanto on vuoden 2008 tasoa.
Kestävyysvaje aiotaan hoitaa vuoteen 2021 mennessä. Jos 4 miljardin euron sovitut leikkaukset, 2 miljardin kasvu ja 4 miljardin reformit toteutuvat, velkaantuminen loppuu. Suurin reformeista on sote-uudistus.
uutiskirje 