Valtiovarainministeriön esittämä uusi 13,9 miljoonan euron leikkaus yliopistorahoitukseen herättää hämmennystä. Korkeakoululeikkausten piti olla ohi, mutta yliopistorahoituksen lisäksi VM esittää myös ammattikorkeakouluille lähes seitsemän miljoonan euron leikkausta.
Leikkauksen perumista vaativat muun muassa Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto. Niiden mukaan VM:n budjettiesitys sotii räikeästi annettuja lupauksia vastaan.
VM perustelee määrärahojen vähennystä kilpailukykysopimuksen vaikutuksilla. Kilpailukykysopimuksessa linjattiin, että julkisen puolen työnantajille työaikojen pidennyksen ja lomarahojen leikkausten myötä tulevat säästöt käytetään työnantajakustannusten alentamiseen. Yliopistot ovat VM:n papereissa luokiteltu osaksi julkista sektoria.
”On väärin, että yliopistot joutuvat kärsimään ´oudosta olomuodostaan`. Niiden rahoitus tulee etupäässä valtiolta, mutta yliopistohenkilöstön työehtosopimuksista neuvotellaan EK:n pöydässä. Nyt valtiovalta poimii rusinoita pullasta ja sen myötä yliopistot joutuvat kärsimään sekä julkiseen että yksityiseen sektoriin kohdistuvia huononnuksia”, liitot tähdentävät.
”Ministereiden lupaukset taas tyhjiä”
Myös Sivistystyönantajat ja EK ovat tyrmänneet tältä osin VM:n budjettiehdotuksen ja pitävät koulutusleikkauksia kilpailukykysopimuksen vastaisina.
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n mielestä vaikeat kiky-neuvottelut olivatkin turhat, koska sopimuksen tuoma etu viedään pois.
”Yliopistojen työehtosopimuksen sopijaosapuolet kävivät läpi omissa työehtosopimusneuvotteluissaan kivuliaan neuvotteluprosessin kilpailukykysopimuksen ehtojen toteuttamisesta ja työntekijäpuoli jousti siten, että irtisanomisilta, lisäsäästöiltä ja leikkauksilta säästyttäisiin. Nyt tämä osoittautuu turhaksi, koska maan hallitus leikkaa budjetissa lisää korkeakoulujen toimintamahdollisuuksia. Yliopistojen autonomiaa poljetaan ja työtekijöiden arvostusta halveksitaan jälleen. Ministereiden lupaukset siitä, että koulutuksesta ei enää säästetä, ovat jälleen kerran osoittautuneet tyhjiksi”, YHL paheksuu.
Lähes tuhat vähennetty
Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto katsovat, että yliopistot toimivat avoimessa ympäristössä kansainvälisen tieteen ja koulutusmarkkinoiden ehdoilla, joten niitä pitää koskea yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tarkoitetut huojennukset.
– Nyt lisäleikkaus ei ole missään suhteessa muihin kansainvälisessä ympäristössä ja avoimilla työmarkkinoilla toimiviin organisaatioihin, Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri toteaa.
– Yliopistojen henkilöstön asemaa on viime aikoina kurjistettu niin paljon irtisanomisten, määräaikaisten työsuhteiden päättymisten ja muiden rahoitusleikkausten vuoksi, että oletimme kilpailukykysopimuksen koskevan aidosti myös meitä, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen lisää.
Yliopistot ovat vähentäneet henkilöstöään kuluvan vuoden aikana miltei tuhannella henkilöllä ja monet osaajat ja ammattilaiset ovat YHL:n mukaan tehneet omat johtopäätöksensä yliopistojen tulevaisuudesta ja äänestäneet jaloillaan eli hakeutuneet muualle töihin.
”Tilanne turhauttaa työntekijöitä ja työehtosopimusneuvottelijoita pöydän molemmin puolin. Yliopistoissa tehtävä työ ei tunnu olevan valtiovallan suojeluksessa.”
uutiskirje 
