Ammattikoulutukseen tuleva suuri tutkintouudistus osuu pahasti ristiin ensi vuodeksi suunnitellun 190 miljoonan euron leikkauksen kanssa. Kyseessä on suurin koulutusuudistus pitkään aikaan.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) totesi keskiviikkona, ettei leikkauksia voida siirtää. Hän muistutti, että eduskunta torppasi keväällä 2015 edellisen hallituksen esittämän 260 miljoonan leikkauksen ammattikoulutukseen.
Muun muassa SAK ja Opetusalan ammattijärjestö ovat toivoneet, että leikkaukset jaksotettaisiin osin tuleville vuosille. Se ei ministerin mukaan käy.
Grahn-Laasonen myönsi, että tilanne on kouluille hankala. Niiden pitää viedä tutkintouudistus läpi vuosina 2018 – 2019.
– Harvoin näin suuria koulutusta koskevia reformeja annetaan. Muutokset tapahtuvat hyvin nopeasti ja taloudellisesti tiukkana aikana. Tämä vaatii paljon ammatillisen koulutuksen kentältä.
Ammattikoulureformia koskeva lakiesitys annetaan lokakuussa.
– Kun päälinjat ovat selvillä, ammattikoulut voivat heti ensi vuonna ottaa uudet linjaukset huomioon toiminnan suunnittelussaan, Grahn-Laasonen sanoi.
Tutkinnonuudistus koskee 180 000 ammatillista perustutkintoa tekevää, mutta varsinkin ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa suorittavia.
Vielä on päättämättä, suorittavatko nuoret aloittamansa tutkinnon vanhojen vai uusien vaatimusten mukaan.
Valinnanvapaus kasvaa
Ammattikoulujen tutkintorakennetta muutetaan siten, että oppilas voi valita tutkinnon sisällä nykyistä vapaammin suuntautumisvaihtoehtonsa ja ottaa opintoihin mukaan opintokokonaisuuksia, joita arvelee tulevaisuudessa tarvitsevansa. Kulttuurialan opiskelija voi valita mukaan esim. kaupan aineita. Näin hän oppii ymmärtämään koko tuotantoketjun.
Tutkintonimikkeiden määrä putoaa 351 tutkinnosta 166 tutkintoon, ja tutkintojen sisällöt lavenevat vastaamaan nykyisen työelämän haasteita.
Eniten karsitaan ammattitutkintojen nimikkeitä, ne vähenevät 98:sta 34:een. Esimerkiksi prosessiteollisuuden ammattitutkinnon nimikkeen alla voi opiskella kemian-, paperi- ja metalliteollisuudessa tarvittavia taitoja.
Samalla jako ammattikoulujen nuoriso- ja aikuistutkintoihin poistuu. Väylä jatko-opintoihin säilyy jatkossakin avoimena.
Tutkinnon sisällöt vaihtelevat
– Tähän saakka uusia työelämätarpeita vastaamaan on perustettu uusi tutkinto, muistutti neuvotteleva virkamies Ville Heinonen esitellessään Työelämän ohjausryhmän ehdotusta.
Hän painotti, että osaamisesta ei tingitä, vaikka joustavuutta lisätään.
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen huomautti, että nykyisessä työelämässä ei selviä keskiajan ammattinimikkeillä. Tulevaisuudessa ammattinimike voi pysyä samana, vaikka tehtävät sen sisällä muuttuvat.
Ehdotus oli yksimielinen, mutta julkistamistilaisuudessa Suomen yrittäjien johtaja Veli-Matti Lamppu oli huolissaan tutkintojen sisältöjen erilaistumisesta.
– Ydinosaamisen pitää olla sama kaikille tutkinnon tehneillä.
Juttu korjattu 18.8.2016 klo 13.46. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen AMKEn toimitusjohtajan nimi on Petri Lempinen.
uutiskirje 
