Naisten neuvotteluasema jää heikoksi ilman työehtosopimukseen kirjattuja perusraameja. Näin sanoo politiikan tutkija Milja Saari tuoreessa väitöstutkimuksessaan.
– Pääministeri Juha Sipilän hallitus ja elinkeinoelämän järjestöt ajavat voimakkaasti paikallisen sopimisen laajentamista, mikä kasvattanee sukupuolten palkkaeroja entisestään.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että finanssialan palveluammateissa työskentelevillä naisilla on suuri pelko työpaikkojensa säilymisestä.
– Pankit ja vakuutusyhtiöt tahkoavat historiallisen kovaa tulosta ja irtisanovat samaan aikaan työntekijöitään. Siellä eletään pelon ilmapiirissä.
Saaren mukaan pankeissa ja vakuutusyhtiöissä naisten enemmistö ei pysty sopimaan itselleen yli työehtosopimuksen menevistä palkankorotuksista tai muista työehtoihin liittyvistä asioista.
– Heikossa neuvotteluasemassa olevalle on turha sanoa, että vaadipa nainen lisää liksaa ja ole rohkeampi. Siellä ei olla sellaisessa neuvotteluasemassa, jossa paikallisesti ja yksilökohtaisesti voitaisiin neuvotella paremmat työn tekemisen ehdot kuin työehtosopimuksessa, Saari sanoo.
Normienpurkutalkoissa puututaan vääriin normeihin
Saari epäilee, että Juha Sipilän hallituksen normienpurkutalkoot liittyvät suurempaan oikeistokonservatiiviseen poliittiseen muutokseen.
– Ollaan luopumassa suomalaisesta kolmikantayhteistyöstä työelämän sääntelyssä. Kun lähdetään purkamaan normeja, pitäisi olla erittäin tarkkana työehtosopimusjärjestelmän purkamisen vaikutuksista miehiin ja naisiin eri aloilla, Saari toteaa.
Hän pelkää, että hallitus ja elinkeinoelämän järjestöt yrittävät purkaa työehtosopimusten perälautoja, joita huonommista työehdoista ei voi sopia.
– Tutkimustulokseni herättävät huolen paikallisen sopimisen laajentamisesta. Jos palkoista joustettaisiin huonossa neuvotteluasemassa olevilla aloilla, tarkoittaisi se huonompia palkkoja ja työn tekemisen ehtoja. Tämä kasvattaisi sukupuolten palkkaeroja entisestään.
Tasa-arvolaki ei toimi
Saaren tutkimuksen mukaan samapalkkaisuuspolitiikan suurin ongelma on, että palkkatasa-arvoa ei ymmärretä ihmis- ja perusoikeuskysymyksenä.
– Se on vain kaupankäynnin tai neuvottelujen kohde. Normien purkamisen sijaan normeja pitäisi vahvistaa ja kehittää, Saari vaatii.
Toimiiko Suomen tasa-arvolaki?
– Suomalainen tasa-arvolaki on lakitekstinä mitä mainioin. Väitöskirjani yksi keskeinen pointti on, että meillä on hirveän hieno lainsäädäntö, joka ei toimi käytännössä.
Saaren mukaan tämä näkyy niin, että luottamusmiehillä ei ole todellisia käytännön työkaluja selvittää työpaikkatasolla, mistä naisten ja miesten palkat muodostuvat ja mistä palkkaerot syntyvät.
– Ei työpaikoilla pystytä selvittämään, onko yrityksessä palkkasyrjintää tai mitkä ovat todelliset mahdollisuudet edistää palkkatasa-arvoa.
lehti 