Vaikka etälamautin tallentaa muistikortilleen tiedon jokaisesta käyttökerrasta, poliisi ei tallenna näitä tietoja eikä esimies valvo alaistensa etälamauttimen käyttöä. Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja kiinnitti asiaan huomiota oma-aloitteisessa selvityksessään.
Apulaisoikeusasiamies kehottaa Poliisihallitusta myös laatimaan etälamauttimen käytöstä ohjeen, koska hänen tulkintansa mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voisi pitää ohjeistuksen laatimatta jättämistä puutteena.
Poliisin käytännöt etälamauttimen käytössä perustuvat saatuun koulutukseen, eikä yhtenäistä kirjallista ohjetta ole.
Poliisilla tulee olla matala kynnys viedä henkilö lääkärintarkastukseen etälamauttimen käytön jälkeen.
Julkisuudessa on toisinaan ollut sivullisia silminnäkijöitä, jotka ovat epäilleet poliisin etälamauttimen käytön tarkoituksenmukaisuutta esimerkiksi ihmisjoukkojen hallinnassa. Vaikeaksi on myös koettu se, miten erilaisten voimankäyttövälineiden kohteeksi joutuneet pääsevät asianmukaiseen hoitoon.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan poliisilla tulee kuitenkin olla matala kynnys viedä henkilö lääkärintarkastukseen etälamauttimen käytön jälkeen.
Valvonta toteutettu anonyymillä verkkolomakkeella
Etälamauttimen käytön valvonnassa on puutteita. Apulaisoikeusasiamiehen selvittämän mukaan poliisimies täyttää 60-kohtaisen anonyymin kyselylomakkeen käytettyään etälamautinta. Tiedot menevät poliisiammattikorkeakoulun tutkimuskäyttöön. Esimies ei saa näitä tietoja, eikä poliisin tunnistetietoja tallenneta.
Menettely ei vastaa sisäministeriön asetusta poliisin voimakeinoista sekä kulkuneuvon pysäyttämisestä. Se edellyttää selvityksen laatimista esimiehelle.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan esimiesten tulisi viipymättä arvioida jokainen alaistensa etälamauttimen käyttö. Hän esittää myös käyttötilanteiden taltiointia kameralla. Poliisi harkitseekin tiettävästi haalarikameroiden käyttöönottoa. Kiinnostusta asiaan on ollut ainakin Helsingin poliisissa. Poliisi on myös korjaamassa raportointijärjestelmäänsä.
Kansan Uutiset kertoi vuonna 2012, että poliisi oli edellisenä vuotena käyttänyt sähkölamautinta kahdesti alastomaan naiseen, joka rimpuili ja potki rappukäytävässä eikä päästänyt irti poliisin lahkeesta. Nainen oli voimankäytön kohteeksi joutuessaan käsi- ja jalkaraudoissa.
Suomi on Pohjoismaiden joukossa erikoisuus
Suomen poliisi on käyttänyt etälamauttimia kymmenisen vuotta. Vuotuiset käyttökerrat ovat asettuneet pitkälle toiselle sadalle. Huippuvuosi oli 2012 liki 400 käyttökerralla, joiksi lasketaan myös käytöstä varoittaminen ja käytöllä uhkaaminen.
Muissa Pohjoismaissa etälamautinta käyttävät vain eräät poliisin erikoisyksiköt Islannissa, mutta Ruotsi on selvittänyt käyttöönottoa.
Apulaisoikeusasiamiehen selvittämän mukaan esimerkiksi Englannin ja Walesin poliisia valvova toimielin on kiinnittänyt huomiota yksittäisten poliisimiesten tai poliisiyksiköiden välisiin eroihin etälamauttimen käyttömäärissä, niin että havaitut erot tulee selvittää.
Suomessa etälamauttimen käytön huippuvuosi oli 2012 liki 400 käyttökerralla.
Hän havaitsi myös monia muita kansainvälisiä esimerkkejä siitä, että käytön seuranta on tarkkaa, toisin kuin Suomessa.
Etälamauttimen käyttökerrat
2006: 51
2007: 120
2008: 136
2009: 162
2010: 317
2011: 355
2012: 397
2013: 311
2014: 249
2015: 285
2016: 246 (tilanne 16.8.)
Lähde: Apulaisoikeusasiamiehen Poliisihallituksesta ja poliisiammattikorkeakoulusta saamat tiedot
Miten etälamautinta käytetään
Etälamautinta voi käyttää kahdella tapaa. Apulaisoikeusasiamiehen tiedote kuvaa käyttötapoja näin: ”Laukaisutoiminnossa typpipatruunalla ammutaan kaksi nuolta, joiden johtoja pitkin kohdehenkilöön kulkee 50 000 voltin jännite. Tämä lamauttaa hetkellisesti kohdehenkilön tahdonalaisten lihasten toiminnan. Lamaantuminen kestää vain niin kauan kun laitetta käytetään.
”Kosketustoiminnossa etälamautin (ilman patruunaa) painetaan kiinni kohdehenkilöön käytön ajaksi. Tämä aiheuttaa voimakkaan kivun, mutta lihasten lamaantumista ei tapahdu.”
Apulaisoikeusasiamies toteaa, että erityisesti kosketustoimintoa voi käyttää väärin, koska se aiheuttaa kovaa kipua jättämättä merkittäviä jälkiä.
Etälamautin ei saa arkipäiväistyä
Apulaisoikeusasiamies selvitti etälamauttimen käyttöä ja vaikutuksia laajasti kansainvälisestä aineistosta. Ulkomailla etälamauttimen käyttöä on arvosteltu ja sen on esitetty johtaneen lukuisiin kuolemiin.
602 ihmistä kuoli etälamauttimen käytön jälkeen Yhdysvalloissa vuosina 2001–2014.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan yhteensä 602 ihmistä kuoli etälamauttimen käytön jälkeen Yhdysvalloissa vuosina 2001–2014.
”Suomessa ei ole havaittavissa erityisen huolta herättäviä merkkejä siitä, että etälamauttimia olisi käytetty tilanteissa, joissa se ei ole puolustettavissa. On tärkeää, että tilanne pyritään pitämään jatkossakin hallinnassa. Etälamautin ei saisi tietynlaisessa helppokäyttöisyydessään syrjäyttää muita vähemmän riskialttiita poliisitaktisia ratkaisuja, eikä sen käyttö – – saisi liiaksi arkipäiväistyä”, apulaisoikeusasiamies toteaa päätöksessään 1187/2015.
Apulaisoikeusasiamies selvittää loppuvuodesta Poliisihallituksen tarkastuksella, mihin toimenpiteisiin poliisi on ryhtynyt.
Aiheesta muualla verkossa
Apulaisoikeusasiamiehen päätös
uutiskirje 
