Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin torstaina julkistaman selvityksen mukaan hoitajien yksityisellä sektorilla kokema väkivalta on yleistä. Liitto selvitti lähi- ja perushoitajien työsuojelun toteutumisesta yksityisellä sektorilla. Yli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista on havainnut tai kokenut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa.
Työntekijät ilmoittavat väkivaltatilanteista, mutta kolmannes vastaajista kertoi, että ilmoituksia ei käsitellä lainkaan työnantajan toimesta.
Väkivallan lisäksi keskeisiä työturvallisuusriskejä ovat päivittäinen kiire, puuttuvat tauot, riittämätön henkilöstömäärä ja harmaa ylityö.
Kyselyyn vastasi 3 180 yksityisellä sektorilla työskentelevää SuPerin jäsentä.
”Turpiin vaan ja onnea!”
Päivittäin väkivaltaa kokee 5 prosenttia ja viikoittain 22 prosenttia yksityissektorin hoitajista. 30 prosenttia vastaajista kertoi, että väkivallasta työnantajalle tehtyjä ilmoituksia ei käsitellä lainkaan. Vastaajista 76 prosenttia kertoi, ettei väkivaltatilanteiden jälkihoitoa ole järjestetty.
Epäasiallisen kohtelun tai häirinnän kohteeksi on joutunut 42 prosenttia vastaajista. 57 prosenttia on havainnut sitä työpaikallaan.
Vaikein tilanne vanhustenhoidossa
Kyselyyn vastanneiden mukaan 65 prosentissa yksityissektorin työpaikoista henkilöstöä on liian vähän. Yli 80 prosenttia kokee työssään kiirettä vähintään viikoittain. Kiire on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Tilanne on vaikein vanhustenhoidossa.
Vain neljännes vastaajista kykenee pitämään työssään taukoja riittävästi. Erityisesti päivähoidossa ja kotihoidossa tauot jäävät usein pitämättä. Päiväkodissa työskentelevistä lähes 10 prosenttia vastasi, ettei taukoja ollut lainkaan työpäivän aikana. He myös kertovat työskentelevänsä jaksamisensa äärirajoilla.
Ylityötä ilman korvausta
Viikoittain ylityötä tekee 46 prosenttia vastaajista ja päivittäin 9 prosenttia. Ainoastaan noin puolet eli 50,4 prosenttia tehdystä ylityöstä korvataan työehtosopimuksen mukaisesti aikana tai rahana. Tällöin toinen puoli tehdystä ylityöstä jää piiloon eikä henkilöstömäärän todellinen tarve tule näkyväksi. Hoitajat joustavat itsensä uuvuksiin.
Kolmasosa vastaajista kokee saavansa esimiehen tukea työssään
Työpaikoissa, joissa esimiehen tukea ei koettu lainkaan, häirintä ja epäasiallinen kohtelu jäivät myös käsittelemättä ja valtaosa ristiriidoista lakaistiin maton alle.
Käsittelemätöntä häirintää ja epäasiallista kohtelua esiintyy vähemmän niillä työpaikoilla, joilla esimies tukee työntekijöitä. Kun ristiriitoja ilmenee, ne käsitellään työyhteisössä. Myös työnjako koetaan silloin selkeämpänä, ja työntekijöistä vain harva on päivittäin jaksamisensa äärirajoilla.
Työsuojeluvaltuutettu puuttuu usein
Jopa 13,8 prosenttia vastaajista ei tiennyt onko työpaikalla työsuojeluvaltuutettua. Selvitys osoittaa, että työsuojeluvaltuutetulla on suuri merkitys työpaikan työolosuhteisiin ja työntekijöiden jaksamiseen. Työ on paremmin tauotettua, väkivaltatilanteiden ehkäisy ja jälkihoito on järjestetty useammin, ristiriitoja kyetään käsittelemään ja työn kuormittavuutta sekä vaaratekijöitä pystytään vähentämään.
Liiton mukaan selvitys herättää kysymyksen, miksi työntekijöiden terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen ei kiinnosta työnantajaa alalla, jolla on pulaa työntekijöistä. Monet tutkimukset osoittavat, että panostukset työhyvinvointiin ovat taloudellisesti erittäin kannattavia. Miksi siis yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla lyhytnäköisesti tuhlataan henkilöstön voimavaroja ja ajetaan hoitajia jaksamisensa äärirajoille? Hyvällä johtamisella ja työsuojelun yhteistoiminnalla voitaisiin tukea työyhteisön ja yrityksen toimintaa.
uutiskirje 
