Britannian tulevan EU-eron aiheuttama epävarmuus huolestuttaa suomalaista elinkeinoelämää. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies esittää EU:n ja sen ympärysmaiden taloussuhteiden järjestämiseksi uudenlaista talouskumppanuutta.
Kaavailussa EU-maista koostuvan ytimen ympärille rakennettaisiin talouskumppanimaista koostuva ulkokehä. Talouskumppanimaat pääsisivät osaksi sisämarkkinaa ja niiden tulisi soveltaa EU-lainsäädäntöä.
Talouskumppanimaat voisivat osallistua myös EU-lainsäädännön valmisteluun, mutta päätösvalta säilyisi edelleen unionin jäsenmaiden käsissä.
”Britannian pelipakka on täysin sekaisin.”
Talouskumppanuutta voisi tarjota Britannian lisäksi myös muille EU:n lähimaille. EU:sta ja kumppanimaista voisi Häkämiehen mukaan sukeutua jopa maailman suurin talousalue.
Häkämiehen kaavailuissa talouskumppanuus vastaisi hyvin pitkälle EU-jäsenyyttä paitsi vapaan liikkuvuuden osalta. Juuri ulkomainen työvoima oli tärkein syy, miksi eroa puoltavat äänet voittivat Britannian EU-äänestyksen.
Kumppanimaat osallistuisivat myös EU:n budjetin rahoittamiseen.
Häkämies arvioi, ettei Norjan tyyppinen ETA-järjestely onnistu, koska se sisältää brittien kammoaman vapaan liikkuvuuden.
EU:lla vahva neuvotteluasema
Ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen (kok.) toivoo, että Britannian EU-ero tapahtuisi nopeasti, jotta epävarmuuden aika jäisi mahdollisimman lyhyeksi.
Mykkänen arvioi, että eroprosessin läpivieminen ottaa vähintään kaksi ja puoli vuotta.
Prosessi ei ole vielä edes käynnistynyt, sillä Iso-Britannia ei ole jättänyt eroanomustaan.
– Britannian pelipakka on täysin sekaisin, Mykkänen arvioi.
Saarivaltakunta ei ole saanut päätettyä edes omista tavoitteistaan eikä aikatauluistaan brexit-neuvotteluissa.
Mykkänen katsoo, ettei brittejä pidä rangaista EU-erosta, mutta EU:n tulee asettaa eroneuvotteluihin kunnianhimoiset tavoitteet. Hän pitää EU:n neuvotteluasemaa vahvana. Britannia ottaa vastaan suurimmat kolhut talouskasvun hidastumisena ja työttömyyden kasvuna.
Ison-Britannian ulkomaankaupasta peräti puolet suuntautuu muihin EU-maihin. Muiden EU-maiden vienti Britanniaan on vain 15 prosentin luokkaa.
Ei rusinoita pullasta briteille
Ripeyden lisäksi Mykkänen asetti neuvotteluille tavoitteeksi Britannian kytkeytymisen EU:n sisämarkkinoihin. Se edellyttää Mykkäsen mielestä EU:n neljän perusvapauden hyväksymistä, mukaan lukien työvoiman vapaan liikkuvuuden.
Mykkänen korosti myös ratkaisun oikeudenmukaisuutta. Britit eivät voi poimia rusinoita pullasta.
uutiskirje 
