Vasemmistoliitto käynnisti perjantaina Tolkkua työelämään -kampanjansa vaatimalla 10 euron minimituntipalkan käyttöönottoa. Puolueen eduskuntaryhmä on jättänyt vähimmäispalkkalaista aloitteen.
Työelämän parantamiseen tähtääviä kolme muuta teemaa puheenjohtaja Li Andersson ei vielä paljastanut. Ne selviävät, kun kampanja ja siihen liittyvä kansanedustajien Suomen-kierros etenee syksyn mittaan. Se alkaa tulevana viikonloppuna Rovaniemeltä.
Vasemmistoliiton mallissa palkat määräytyisivät jatkossakin työehtosopimusten mukaan, mutta laki asettaisi vähimmäispalkan, jota pienempää korvausta ei työntekijälle voi maksaa.
1 700 euroa kuukaudessa
Juuri 10 euron suuruiseen vähimmäispalkkaan kahta kautta. Taustalla on toisaalta Euroopan sosiaalisen peruskirjan 4.1 artikla, joka säätää kelvollisesta palkasta, että se on 60 prosenttia maan nettokeskipalkasta. Toisaalta taso on määritelty 50 prosentiksi kokonaisbruttopalkasta.
Suomi ei tosin ole allekirjoittanut – meidän työehtosopimusjärjestelmään vedoten – kyseistä artiklaa. Vasemmistoliitto on sen kuitenkin ottanut toiseksi lähtökohdaksi, koska puolue ei näe ristiriitaa lakisääteisen minimipalkan ja työehtosopimusjärjestelmän kesken.
– Näin laskien kuluvan vuoden tasolla vähimmäiskuukausipalkka olisi siis 1700 euroa (eli 10 euroa tunnilta), Andersson sanoo. Tämä pienemmällä palkalla työskentelee noin 40 000 työntekijää.
Andersson muistuttaa, että minimipalkka ei ratkaise vastentahtoisesti osa-aikaisten tilannetta.
– Sen ratkaisemiseksi tarvitaan muita keinoja, hän totesi.
Vastaus palkka-aleen
Suomessa on työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan lähes 225 000 palkansaajaa, joiden palkoista ei ole sovittu työ- tai virkaehtosopimuksella.
Minimipalkka on Anderssonin mukaan vastaus työmarkkinoiden tilanteeseen, jossa palkkoja yritetään laskea paikallisella sopimisella alle työehtosopimusten.
Jo nyt valtaosassa Euroopan maita on käytössä lakisääteinen vähimmäispalkka. Vuoden 2015 alussa EU:n 28 jäsenvaltiosta 22 oli käytössä kansallinen vähimmäispalkka. Suomen puuttuminen tältä listalta on Anderssonin mielestä käsittämätöntä.
Andersson arvosteli maan hallitusta, jonka politiikka on kasvattanut tuloeroja ja lisännyt työssäkäyvien köyhien määrää.
– Ihmisten arjen ongelmat eivät ratkea leikkaamalla palkkoja vaan turvaamalla kohtuullinen korvaus työstä, hän totesi.
Palkkatukea palkattoman työn sijaan
Täysin palkattoman työn määrä on kasvanut viime vuosina vauhdilla. Li Anderssonin mukaan selkein ykköstavoite palkattoman työn kitkemiseksi on resurssien lisääminen palkkatukeen.
– Se on paras työvoimapoliittinen toimenpide. Se takaa työntekijälle työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan ja antaa myös työnantajalle taloudellisen lisäkorvauksen.
Kuntouttavan työtoiminnan ongelma on Anderssonin mukaan se, ettei huolehdita kunnolla siitä, että toiminta on aidosti kuntouttavaa. Tätä pitäisi hänen mukaansa seurata tarkemmin.
– Nyt on paljon nähtävissä sitä, että ihmisiä jätetään palkkaamatta työsuhteisiin hoitamaan näitä samoja tehtäviä, hän sanoi perjantaina kampanjaa koskeneessa tiedotustilaisuudessa.
Juttua on päivitetty kello 13.33.
lehti 