Muualta Afrikasta kuin Lähi-idästä tai Pohjois-Afrikasta Suomeen muuttaneet kohtaavat väkivaltaa muita ulkomaalaistaustaisia huomattavasti enemmän. Näiltä alueilta muuttaneista naisista lähes 40 prosenttia on saanut myös epäoikeudenmukaista kohtelua julkisilla paikoilla. Myös Virosta muuttaneilla oli muita enemmän väkivaltakokemuksia.
Afrikkalaistaustaisten kokemukset poikkeavat rajusti muiden ulkomaalaistaustaisten kohtelusta. Heillä oli myös muita enemmän toimeentulovaikeuksia ja heikommat sosiaaliset verkostot. Kaikista ulkomaalaistaustaisista keskimäärin reilu 15 prosenttia joutuu vieraiden ihmisten epäasiallisen kohtelun uhriksi.
Keskimäärin ulkomaalaistaustaiset ihmiset olivat haastatteluhetkellä kokeneet edellisen vuoden aikana väkivaltaa kantasuomalaisia vähemmän. Väkivaltakokemuksia oli12 prosentilla koko väestöstä ja seitsemällä prosentilla ulkomaalaistaustaisista.
Turvattomuuteen liittyviä kokemuksia kasaantui erityisesti pakolaistaustaisille ja vähiten työperäisille muuttajille.
Myös epäoikeudenmukainen kohtelu vieraiden ihmisten taholta esimerkiksi kadulla, kaupassa tai ravintolassa voi puolestaan sisältää väkivallan uhkaa tai syrjintää.
Tiedot selviävät Tilastokeskuksen, THL:n ja Työterveyslaitoksen vuosina 2014–2015 toteuttamasta Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksesta (UTH).
Tutkimushaastattelut on tehty ennen viime syksyn muuttoaaltoa.
Nuoret kokevat turvattomuutta ja väkivaltaa muita useammin
Nuorille aikuisille, Suomessa syntyneille tai alle kouluikäisinä Suomeen muuttaneille näytti kasaantuvan turvattomuuteen liittyviä kokemuksia enemmän kuin vanhemmille ja aikuisena Suomeen muuttaneille sekä täällä pidempään asuneille.
Nuoret aikuiset uskoivat vanhempia harvemmin saavansa apua naapureiltaan, heidän luottamuksensa ihmisiin oli heikompaa ja heillä oli muita useammin väkivaltakokemuksia sekä epäoikeudenmukaista kohtelua vieraiden ihmisten taholta.
UTH-tutkimuksessa esitetäänkin, että nuorten aikuisten, toisen polven maahanmuuttajien ja pakolaistaustaisten tilanteeseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Erilaiset koulu-, ystävä- ja asukastoimintaprojektit voivat olla tärkeitä yhteiskuntasuhteiden lujittamisessa ja vahvistettaessa kokemuksia turvallisuudesta.
Turvattomuuteen liittyviä kokemuksia kasaantui erityisesti pakolaistaustaisille ja vähiten työperäisille muuttajille. Pääkaupunkiseudulla asuvilla ulkomaalaistaustaisilla oli enemmän turvattomuuteen liittyviä kokemuksia kuin muualla maassa.
Mielenterveyden tukemiseen ja kotoutumiseen pikaisia toimia
Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen kuormittuneisuus ei ollut keskimäärin yleisempää kuin kantasuomalaisilla. Sen sijaan Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta muuttaneet kokivat muita useammin psyykkistä kuormitusta.
Traumakokemukset ovat yleisimpiä pakolaistaustaisilla. Heistä kolme neljästä oli kokenut jonkin järkyttävän väkivaltaisen tapahtuman entisessä kotimaassaan. Jonkin entisen kotimaan järkyttävän tapahtuman oli kokenut pakolaistaustaisista 74 prosenttia: miehistä 79 prosenttia ja naisista 66 prosenttia
UTH-tutkimuksen johtopäätöksissä painotetaan, mielenterveyspalveluja on vahvistettava. Etenkin nyt turvapaikanhakijoiden lisäännyttyä merkittävästi Suomessa tarvitaan pikaisesti toimenpiteitä ulkomaalaistaustaisen väestön psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Ongelmista huolimatta ulkomaalaistaustaiset kokevat itsensä keskimäärin kantasuomalaisia onnellisemmaksi. Yksi selitys tähän löytyy heidän aikaisemmista rankoista kokemuksistaan sekä lähtömaassa että pakomatkalla.
Syrjintää palveluissa, mutta luottamus kohdillaan
.Syrjintää – epäoikeudenmukaista kohtelua – poliisin kanssa, Kelassa tai sosiaalipalveluissa, terveyspalveluissa tai TE-toimistoissa asioidessaan oli kokenut 10–13 prosenttia ulkomaalaistaustaisista.
Yllättäen ulkomaalaistaustaiset kuitenkin luottavat suomalaiseen terveyden- ja sosiaalihuoltoon, oikeuslaitokseen ja poliisiin huomattavasti yleisemmin kuin kantasuomalaiset. He kokivat myös saavansa apua naapuriltaan ja olivat tyytyväisiä asuinalueeseensa selvästi yleisemmin kuin koko väestö.
Ulkomaalaistaustaistenkin kokemukset jakautuivat. Hyvin toimeentulevilla oli vähemmän huonoja kokemuksia viranomaisista. Heillä oli myös muita vähemmän yksinäisyyden kokemuksia, ja vähintään yksi suomalainen ystävä.
Tilastokeskus, THL ja Työterveyslaitos toteuttivat vuosina 2014–2015 Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen (UTH). Käyntihaastatteluna toteutetun tutkimuksen tulokset edustavat 15–64-vuotiasta Suomessa vakituisesti asuvaa ulkomaalaista syntyperää olevaa väestöä. Ulkomaalaistaustaisia 20–64-vuotiaita henkilöitä asui Suomessa vuonna 2014 yhteensä 223 000.
uutiskirje 
