Ajatus punavihreästä yhteistyöstä sai pientä takapakkia tiistaina eduskunnan budjettikeskustelussa, kun vihreät veti rankkaa hajurakoa kolmikantasopimiseen ja sitä kautta ammattiyhdistysliikkeeseen, joita lähellä punaviheryhteistyön mahdolliset muut osallistujat eli SDP ja vasemmistoliitto ovat.
SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden yhteistyötä on esitetty monta kertaa vuosien varrella. Viimeksi sen nosti esille SDP:n kansanedustaja ja entinen ministeri Erkki Tuomioja. Hän ehdotti elokuun lopussa kolmelle oppositiopuolueelle yhteistä ohjelmaa seuraaviin eduskuntavaaleihin.
Tuolloin Tuomioja totesi, että hänen omalle puolueelleen ajatus saattaa olla vieras, mutta sai tukea ajatukselle omiensakin piiristä. Hän arvioi Iltalehdessä, että puolueiden näkemyksissä on eroja.
Kaikkein suurituloisimpien suomalaisten tulot kasvavat eniten.
– Mutta nämä erot ovat kuitenkin merkittävästi vähäisempiä kuin ne, jotka erottavat nämä puolueet nykyisistä hallituspuolueista.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson piti avausta tervetulleena, vaikkei kannattanut ruotsalaistyyppistä blokkipolitiikkaa. Vihreät suhtautuivat esitykseen kielteisesti ja ilmoittivat puheenjohtajansa Ville Niinistön suulla, että haluavat pitää ovet auki joka suuntaan.
Vapaavuoren sanoin
Vihreiden erilinjaisuus kuulsi tiistaina vihreiden ryhmäpuheesta, jonka piti jyväskyläläinen ensimmäisen kauden kansanedustaja Touko Aalto.
– Hallitus näyttää odottavan vetoapua maailmantaloudesta kuin Godot’ta konsanaan kädet yhteen kiky-korttiin sidottuina, hän sanoi viitaten hallituksen työmarkkinajärjestöiltä vaatimaan kilpailukykysopimukseen.
Hän siteerasi sanojensa vahvistamiseksi kokoomuksen entistä kansanedustajaa ja ministeriä, nykyistä Euroopan investointipankin varapääjohtajaa Jan Vapaavuorta.
– Vapaavuori sanoi osuvasti, että kolmikanta ja kiky jähmettävät Suomen. Emme pysy enää nopean ja jatkuvasti muuttuvan maailman vauhdissa. Vapaavuori oli oikeassa, Aalto totesi eduskuntaryhmänsä kantana.
– Hallituksen on otettava sille kuuluva valta käyttöönsä. Se ei saa ulkoistaa vastuutaan työmarkkinajärjestöille.
Myös vasemmistoliitossa on ollut vahvaa kritiikkiä kolmikantaisesti sovittua kilpailukykysopimista kohtaan, ja ammattiyhdistysliikkeen sisällä vasemmistoliittolaiset ovat arvostelleet hallituksen organisoimaa kilpailukykysopimusta rankasti.
Perinteisestä työmarkkinavaikuttamisesta tai kolmikantayhteistyöstä vasemmistoliitto ei kuitenkaan halua eroon.
Keskustelussa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne painotti, että hallitus painosti työmarkkinaosapuolet ratkaisuun uhkaamalla pakkolaeilla.
– Lopputulos oli kilpailukyky-sopimus, jota SDP on tukenut sen takia, että sen vaihtoehto oli selkeästi huonompi, hän sanoi.
Apteekkareita, opettajia, palomiehiä
Kaikille kolmellekin yhteistä toki löytyy aika paljon. Ensi vuoden budjetin lähetekeskustelun alussa tiistaina kaikki kolme muun muassa tuomitsivat koulutuksen leikkaukset, olivat ylipäätään huolissaan leikkauksista ja huomauttivat, että niistä huolimatta hallitus se vain kasvattaa valtion velkaa.
SDP ja vasemmistoliitto olivat huolissaan myös työttömyydestä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta. Kaikki kolme ihmettelivät hallituksen työllisyyden hoitoon suunnittelemia keinoja.
Myös verotuksesta löytyy yhteistä.
– Hallituksen tuloverokevennyksistä hyötyvät eniten suurituloiset. Työttömien, pienituloisten, eläkeläisten ja pientä palkkaa saavien käytettävissä olevat tulot laskevat ensi vuonna. Kaikkein suurituloisimpien suomalaisten tulot kasvavat eniten. Julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkausta ei kompensoida. Heidän ostovoimansa vähenee ensi vuonna, Li Andersson sanoi.
– Näin Sipilän kiky-Suomessa kohdellaan lähihoitajia, lastentarhanopettajia, opettajia, laitos-huoltajia, poliiseja ja palomiehiä.
SDP:n ryhmänjohtajalla Antti Lindtmanilla oli eri ammatit.
– Nyt kaikkein varakkaimpia, apteekkareita ja juristeja, hellitään useiden tuhansien eurojen verovähennyksellä joka vuosi tästä eteenpäin. Suomen suurituloisin apteekkari saa lahjaksi 25 000 euroa puhtaana käteen siitä huolimatta, että lainsäädännön arviointineuvoston mukaan tämä vähennys ei paranna kilpailukykyä eikä kannusta yrittäjyyteen, Lindtman sanoi.
Vihreiden punainen sointi
Vihreiden ryhmäpuhe ei suoranaisesti puuttunut verotukseen, mutta sen analyysi olisi osin voinut olla vaikkapa vasemmistoliitolta.
– Hallituksen budjetti ei vähennä tuloeroja, se ei lyhennä leipäjonoja, eikä se torju köyhyyttä. Päinvastoin. Syrjäytyminen on todellinen riski yhä useammalle nuorelle. Silti hallituksen leikkuri iskee ammatilliseen koulutukseen ja opiskelijan toimeentuloon. Päivästä toiseen työhakemuksia lähettävän ihmisen on vaikea ymmärtää, että ansioturvan keston ja tason heikentämisen pitäisi kannustaa nopeammin töihin, Touko Aalto sanoi.
Hän kysyi, että ymmärtääkö hallitus, että keppi ei auta, jos töitä ei ole tarjolla.
Myös seuraava voisi olla kotimaisen ostovoiman merkitystä korostaneelta vasemmistoliitolta tai SDP:ltä:
– Hallitus vie roposia niiltä, jotka käyttävät jokaisen sentin lähikauppaan ja lääkkeisiin, Aalto sanoi.
– Nuo eurot tulevat tutkitusti takaisin veroina ja työllistävänä vaikutuksena. Talouskasvumme pohjavire tulee tavallisen kansan kukkarosta. Sieltä niistäminen sammuttaa sen pienen lämpöä, valoa ja toivoa tuovan kipinän kansantalouden kamiinasta.
uutiskirje 
