Ulkomaisille komennusmiehille halutaan samat työehdot

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Työsuojelu ja lähetettyjen työntekijöiden aseman kohentaminen ovat tämän syksyn kärkiasioita FinUnionsin johtajan Pekka Ristelän listalla.

– Yksittäisistä lainsäädäntöhankkeista tärkein juuri nyt on komission esittämä lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistus. Siinä voidaan vahvistaa lähetettyjen työntekijöiden oikeutta samoihin työehtoihin kuin paikallisilla työntekijöillä, Ristelä sanoo.

Syksyn mittaan käsittelyyn tulee Ristelän mukaan tärkeitä työsuojeluasioita, kuten syöpävaarallisia aineita koskevan direktiivin uudistus. Loppusyksyksi odotetaan komission kokonaisarviointia EU:n työsuojeludirektiiveistä.

– Käynnissä on myös periaatteellisempi keskustelu ns. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Kyse on siitä, kuinka kansalaisten hyvinvointia ja työehtojen turvaa vahvistetaan tiukentuneen talouspolitiikan ohjauksen vastapainoksi.

Kahden työntekijän FinUnions hoitaa Brysselissä palkansaajajärjestöjen EU-edunvalvontaa. Myös Tanskan järjestöillä on kahden työntekijän toimisto, mutta Ruotsin järjestöillä peräti viiden hengen toimisto.

Yhteistyössä Pohjoismaiden kanssa

Yhteistyö Pohjoismaiden ay-lobbareiden kesken toimii hyvin. Heillä on monista työelämäkysymyksistä samanlaiset näkemykset. Toisinaan joidenkin lakimuutosten ajamiseksi tai joidenkin estämiseksi toimitaan laajemmalla rintamalla.

– Kun jokin asia on valmistelussa, me ay-lobbarit tapaamme keskenämme usein ja katsomme, kuinka pääsisimme parhaiten vaikuttamaan asian valmisteluun.

Meppien ja virkamiesten tapaaminen kuuluu päivittäiseen työhön.

– Jos vaikuttaminen perustuisi vain korkean tason tapaamisiin, vaikutus jäisi vähäiseksi. Olennaisempaa on vaikuttaa taustatyöhön ja keskusteluihin erilaisissa tapaamisissa ja seminaareissa, Ristelä sanoo.

Fakta on kova sana vaikuttamisessa

Ristelän mukaan pienikin toimisto pystyy hoitamaan edunvalvontaansa kunnolla. FinUnions keskittyy tiukasti vain työelämää koskeviin kysymyksiin sekä työelämää sivuaviin talouspolitiikkaan ja kauppapolitiikkaan.

Vuosi sitten Ristelää työllistivät hallituksen kaavailemat pakkolait ja niiden vaikutukset palkansaajiin. Jos pakkolait olisivat edenneet pidemmälle, hallitus olisi saanut moitteet unionilta.

Ristelä tietää, että asioita valmistelevat virkamiehet haluavat lobbarilta ennen muuta tutkittua tietoa, ja siinä suomalaiset palkansaajajärjestöt ovat hyviä.

– On turha yrittää vaikuttaa mielipiteisiin, ellei ole iso nippu faktaa mukana, Ristelä sanoo.

– Mitä varhaisemmassa vaiheessa on liikkeellä, sitä paremmin direktiivien valmisteluun pystyy vaikuttamaan.

Korkeasti koulutettujen Akava päätti juuri irtaantua FinUnionsista.

Ristelän mukaan palkansaajien yhteistä edunvalvontaa kannattaisi jatkaa. Brysselistä poisjäänti tietäisi heikennystä järjestöjen lainsäädäntövaikuttamiseen.

– Rajat ylittävät ilmiöt kansainvälisestä kilpailusta EU-lainsäädäntöön koskevat vahvasti kaikkia palkansaajaryhmiä. Monen suomalaisen lainsäädännön syntyjuuret ovat EU-tasolla.