Vasemmistoliitto esittää kuuden keinon toimenpidepakettia itsensätyöllistäjien aeman selkiyttämiseksi ja parantamiseksi.
Ehdotetut toimet ovat ennakkopäätösjärjestelmä työttömyysturvaan, yhdistelmävakuutus, työsopimuslain soveltamisalan laajentaminen palkansaajiin rinnastettaviin itsensätyöllistäjiin, järjestäytymisoikeus, työttömyysturvan 300 euron suojaosuuden ulottaminen kaikkiin tuloihin ja arvonlisäveron alarajan nostaminen 25 000 euroon.
Ehdotukset ovat osa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän Tolkkua työelämään -kampanjaa.
Suurin ongelma työn alihinnoittelu
Ehdotusten taustalla on se, että yhä useampi työskentelevä ei sovi työelämän perinteisiin palkansaaja- ja yrittäjäkategorioihin. Itsensätyöllistäjän tunnistaa siitä, että hän ei työskentele perinteisessä palkkatyösuhteessa, vaan voi saada tuloja niin toimeksiantojen, palkan kuin esimerkiksi apurahojen kautta.
Nykyisen lainsäädännön on vaikea tavoittaa itsensätyöllistäjien tilannetta. Suurimmat ongelmat liittyvät järjestäytymisoikeuden puutteesta johtuvaan työn alihinnoitteluun sekä sosiaaliturvan yhteensopimattomuuksiin.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja kansanedustaja Anna Kontula julkaisivat keskiviikkona pamfletin Kun ei kiitoksella elä, johon ehdotukset itsensätyöllistäjien aseman parantamiseksi on kerätty.
Vaikea rajanveto synnyttää byrokratialoukkuja
Vasemmistoliitto haluaa selkeyttää palkansaajiin rinnastettavien itsensätyöllistäjien asemaa tekemällään lakialoitteella. Palkansaajiin rinnastettavat itsensätyöllistäjät työskentelevät toimeksiantosuhteessa käytännössä palkansaajan kaltaisessa asemassa.
– Muuttamalla nykyistä työlainsäädäntöä kattamaan entistä laajemmin tilanteita, joissa sopimusperustainen yrittäjä on tosiasiallisesti palkansaaja-asemassa, saataisiin osa itsensätyöllistäjistä työ- ja sosiaaliturvalainsäädännön piiriin, Andersson sanoo.
Kontulan mukaan rajanvetoon yrittäjän ja palkansaajan välillä ei ole olemassa selkeitä yhtenäisiä kriteerejä. Itsensätyöllistäjiä kohdellaan toisaalta yrittäjinä, toisaalta palkansaajina. Tämä synnyttää byrokratialoukkuja.
Itsensätyöllistäjät usein pienituloisia
Kontulan mukaan yhdistelmävakuutuksen käyttöönotto mahdollistaisi joustavamman työttömyysturvan. Lisäksi järjestäytymisoikeus vastaisi itsensätyöllistäjien usein kohtaamaan alipalkkaukseen.
– Yksi keskeisin ongelma itsensätyöllistäjien kohdalla on puuttuva oikeus neuvotella kollektiivisesti, mikä johtaa monesti työn alihinnoitteluun. Kun palkansaajat sijoittuvat melko tasaisesti kaikkiin eri tuloluokkiin, sijoittuu melkein kolmannes itsensätyöllistäjistä alimpaan tulokymmenekseen, Kontula sanoo.
Andersson pitää tärkeänä, että työttömyysturvan 300 euron suojaosa laajennettaisiin myös muihin ansiotuloihin, sillä näin autettaisiin pienituloisimpia itsensätyöllistäjiä. Hän korostaa myös, että pienituloisten yrittäjien asema tulisi huomioida laajemmin yritysverotuksessa.
– Arvonlisäverollisen myynnin alarajan nostaminen 10 000 eurosta 25 000 euroon parantaisi kaikista pienituloisempien yrittäjien asemaa. Samalla tuetaan kotimaista ostovoimaa ja kysyntää.
Tolkkua työelämään -kampanjassa vasemmistoliiton kansanedustajat kiertävät koko Suomen puhumassa työelämästä ja sen laadusta ja puolue tekee joukon avauksia, jotka tähtäävät työelämän tolkullistamiseen.
Tähän mennessä kampanjassa tehdyt avaukset ovat itsensätyöllistäjien aseman lisäksi 10 euron vähimmäistuntipalkka sekä ryhmäkanneoikeuden laajentaminen.
uutiskirje 
