Koivuniemi muistuttaa, että yleissitovat työehtosopimukset luovat jo nyt minimipalkkatason valtaosalle palkansaajista. Tämän lisäksi ne ovat hänen mukaansa tuoneet rauhaa työmarkkinoille ja lisänneet yritysten välistä kilpailuneutraliteettia, sillä työehtosopimuksissa sovitaan myös paljon muusta kuin pelkästään palkoista.
– Minimipalkka voisi toteutuessaan luoda entistä epätasa-arvoisemmat työmarkkinat. Jo nyt meillä on esimerkkejä työnantajista, jotka eivät noudata yleissitovia työehtosopimuksia tai lakeja. Kuinka lakisääteinen minimipalkka muuttaisi tämän asian? En usko, että mitenkään vaan päinvastoin ja todennäköisesti asian valvonta heikkenisi, Koivuniemi napauttaa.
Palkkatason määritystä ei pidä antaa lainsäätäjälle
Jos palkka määriteltäisiin lainsäädännöllä, jokaiset vaalit olisivat potentiaaliset palkkavaalit.
Hänen mielestään olisi uhkarohkeaa antaa palkkatason määrittely pelkästään lainsäätäjien vastuulle. Jos palkka määriteltäisiin lainsäädännöllä, jokaiset vaalit olisivat potentiaaliset palkkavaalit. Koivuniemi painottaa, että parhaimmat työelämäasiantuntijat löytyvät työelämän piiristä ja työmarkkinajärjestöistä.
– Yleissitovien työehtosopimuksien sisällä olevissa palkanmäärityksissä voidaan huomioida erilaisten töiden vaatimat erityisolosuhteet, osaaminen ja muut tekijät, jotka yhdessä muodostavat palkan, puhumattakaan työturvallisuudesta, tauoista yms. työhön liittyvistä asioista. Tämä kokonaisvaltaisuus jäisi lakisääteisen minimipalkan myötä vähemmälle ja lopulta saattaisi heikentää ihmisten työehtoja huomattavasti, Koivuniemi toteaa.
Minimipalkka nostanut Saksassa palkkoja
Useissa Euroopan maissa minimipalkka on kansalaisten ja ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksena. Koivuniemi ymmärtää, että maissa, joissa ei ole samanlaista työmarkkinajärjestelmää kuin Suomessa, minimipalkka voi sopia työntekijöiden toimeentulon turvaksi.
– Esimerkiksi sisarjärjestömme Ver.di on ajanut minimipalkkaa Saksassa voimakkaasti. Saksassa hotelli- ja ravintoala-alan työntekijät ovat aiemmin saaneet muutamien eurojen tuntipalkkaa ja lakisääteinen minimipalkka on nostanut ansiotasoja huomattavasti. Saksassa minimipalkka on tarjonnut mahdollisuuden päästä eroon niin kutsutuista minijobs -työsuhteista, joilla työntekijät ovat joutuneet 2000-luvun aikana sinnittelemään lisääntyneen vuokra- ja silpputyö viidakossa matalapalkkatyön lisääntyessä ennennäkemätöntä vauhtia, Koivuniemi toteaa.
Minimipalkan sijaan 8-tuntinen työaika
Koivuniemi jakaa Vasemmistoliiton huolen tilanteesta, jossa työntekijä ei tekemästään työstä huolimatta tule palkallaan toimeen. Minimipalkan sijaan hän kuitenkin nostaisi esille uudelleen perinteistä työväenliikkeen vaatimusta 8-tunnin työajasta, nyt sovitettuna uuteen yhteiskunta-aikaan.
– Osa-aikaisuus, pätkätyöt ja työelämän sirpaleisuus ovat syitä siihen, ettei tehdyllä työllä tule toimeen. Työtuntien määrä on ratkaisevassa asemassa. Ammattiyhdistysliikkeen tulee pystyä kehittämään työehtosopimuksia ja palkkatasoja oikeudenmukaisesti ottaen huomioon erilaiset työsuhteet ja ihmisten toimeentulo entistä vahvemmin. Lainsäädännöllä asiaa voidaan edistää parhaiten esimerkiksi kieltämällä niin sanottujen 0-sopimusten teettäminen ja kriminalisoimalla alipalkkaus, Koivuniemi sanoo.