Afganistanista ei ole tullut modernia kansallisvaltiota, vaan maa on ennemminkin kilpailevien etnisten ryhmien ja alati muuttuvien liittolaisuuksien tilkkutäkki. Tästä syystä maan poliittinen ja yhteiskunnallinen todellisuus on pirstaloitunut.
Afganistanin hallitus on poliittisesti jakautunut, ja hallinnon kykyä selviytyä maan sisäisistä paineista on epäilty laajalti, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Olli Ruohomäki instituutin tiistaina julkaistussa englanninkielisessä raportissa Afghanistan’s Uncertain Future:Fragmented realities and geopolitical fault lines.
Myös maan turvallisuustilanne on edelleen hyvin epävakaa, eikä kapinallisten toiminta näytä laantuvan.
Talibanin näkökulmasta poliittinen ratkaisu vaatisi ulkomaisten joukkojen poistumista Afganistanista.
Talibanilla on Ruohomäen mukaan hallituksen vastaisista ryhmistä eniten valtaa, ja pelot siitä, että Isis saisi Afganistanissa tuntuvaa jalansijaa, ovat perusteettomia.
Lähes kahden vuosikymmenen mittaisen konfliktin jäljiltä Talibanin poliittinen johto katsoo, ettei konfliktia voida ratkaista aseellisesti taistelemalla vaan väkivallan lopettamiseksi on päästävä poliittiseen sopuun.
Talibanin näkökulmasta tämä vaatisi ulkomaisten joukkojen vetäytymistä maasta. Jos näin kävisi, Afganistanin heikko hallinto puolestaan tarvitsisi takuut siitä, että tulitauko pitää ja sitä seuraisi rauhansopimus, joka ottaisi huomioon kaikki konfliktin osapuolet, kirjoittaa Ruohomäki.
uutiskirje 
