Sateenvarjo ilmestyy Norjan tuella
Etiopian Addis Abebassa toimitettu Eritrean pakolaisten lehti Tsilal (Sateenvarjo) ilmestyy kahden kuukauden välein 3 000 kappaleen painoksena. Norjan pakolaisneuvoston tuki mahdollistaa 28 euron kuukausipalkan lehden seitsemälle toimittajalle. Toimitus kokoontuu kahvilassa.
– Rahaa ei ole riittävästi, mutta tämä on ainoa keino saada ääntämme kuuluviin, lehden päätoimittaja Estifo* sanoo. Hän haluaa kertoa tosiasioita elämästä Euroopassa, koska sosiaalinen media syöttää nuorille eritrealaisille liian ruusuisia kuvia.
Lehti kertoo myös eritrealaisista taiteilijoista ja yritystoiminnasta, mutta jättää politiikan ja uskonnon kaltaiset arat aiheet sivuun. Sananvapaus on kapea myös Etiopiassa, joka kuuluu Eritrean ohella maailman sensuurimaiden kärkeen.
Estifon mukaan myös rahapula rajaa aihevalikoimaa ja estää matkustamasta pakolaisleireille, joista suurimmat sijaitsevat satojen kilometrien päässä pääkaupungista. Hänen haaveenaan on perustaa radioasema, joka olisi kuultavissa myös Eritreassa. (IPS)
Kotimaastaan paennut eritrealainen toimittaja Estifo* julkaisee Etiopian pääkaupungissa lehteä kohtalotovereilleen. Lehti varoittaa pakolaisia vaaroista, jotka odottavat Libyan kautta Eurooppaan pyrkiviä.
Etiopiassa on yli 700 000 pakolaista, mikä on eniten Afrikassa ja viidenneksi eniten maailmassa. Pakolaiset tulevat pääasiassa Somaliasta, Eritreasta ja Sudanista. Moni pyrkii jatkamaan matkaansa Pohjois-Afrikan kautta Eurooppaan.
Etiopian yli 100 000 eritrealaisen joukossa on paljon mediaväkeä. Committee to Protect Journalists -järjestö luokittelee Eritrean maailman pahimmaksi sensuroijaksi ja toimittajien vangitsemisen kärkimaaksi.
– Lehtemme käsittelee siirtolaisuuden vaaroja ja kertoo Euroopan todellisuudesta, päätoimittaja Estifo kertoo. Hänen mielestään eritrealaisten kannattaa jäädä Etiopiaan, koska kaikki on siellä tutumpaa ja paluu kotiin käy helpommin, kun tilanne muuttuu.
Sorto kiihtyi 2001
Eritreassa tiedonvälityksen tukahduttaminen voimistui syksyllä 2001, jolloin maailman huomio keskittyi Yhdysvalloissa tapahtuneisiin terrori-iskuihin.
– Yksityiset uutiskanavat suljettiin syyskuussa ja joukoittain kollegoja pidätettiin, kertoo Estifo, joka oli hakeutunut tarkoituksella urheilutoimittajaksi välttääkseen pidätyksen.
Myöhemmin hän pestautui tiedottajaksi autiomaassa toimivaan armeijan koulutuskeskukseen. Kuukausipalkka oli 34 euroa ja vuokra 28 euroa. Vuonna 2007 hän onnistui saamaan loman vaimonsa raskauden takia ja perhe päätti piiloutua. Estifo pysytteli kaksi vuotta kotonaan.
Lopulta hän uskaltautui ulos ja ryhtyi vaimonsa kanssa myymään kenkiä. Näin kerättiin vähitellen rahat välittäjälle, joka avusti heidät rajalle.
– Emme myyneet omaisuuttamme ennen lähtöä, koska se olisi herättänyt epäilyjä. Rajalla jouduimme odottamaan päivänkoittoa ennen ilmoittautumista turvapaikanhakijoiksi, koska muuten meidät olisi ammuttu, Estifo muistelee.
Toimittajien joukkopidätyksiä
Estifon työ- ja kohtalotoveri Beyene* muistaa Eritreasta 40 toimittajan pidätyksen vuonna 2009. Heitä syytettiin tietojen vuotamisesta ulkomaiselle medialle.
– Toimittajalla ei ollut mitään oikeuksia, ei edes valtion television palveluksessa. Jos teki jotain väärin, paikalle soitettiin poliisi, hän kertoo.
Pidätyksiä tehtiin pelottelutarkoituksessa teehuoneessa, johon toimittajat kokoontuivat rentoutumaan.
Eritrean johto pelkäsi arabikevään levottomuuksien leviämistä ja peruutti vuonna 2011 suunnitelmat internetin tuomisesta puhelimiin. Nettiin pääsee yhä vain hitaalla modeemiyhteydellä, jota käyttää YK:n mukaan alle prosentti eritrealaisista. Kännykkä on 5,6 prosentilla, mikä on maailman alhaisin osuus.
*haastatelluista käytetään vain etunimeä turvallisuussyistä
Sateenvarjo ilmestyy Norjan tuella
Etiopian Addis Abebassa toimitettu Eritrean pakolaisten lehti Tsilal (Sateenvarjo) ilmestyy kahden kuukauden välein 3 000 kappaleen painoksena. Norjan pakolaisneuvoston tuki mahdollistaa 28 euron kuukausipalkan lehden seitsemälle toimittajalle. Toimitus kokoontuu kahvilassa.
– Rahaa ei ole riittävästi, mutta tämä on ainoa keino saada ääntämme kuuluviin, lehden päätoimittaja Estifo* sanoo. Hän haluaa kertoa tosiasioita elämästä Euroopassa, koska sosiaalinen media syöttää nuorille eritrealaisille liian ruusuisia kuvia.
Lehti kertoo myös eritrealaisista taiteilijoista ja yritystoiminnasta, mutta jättää politiikan ja uskonnon kaltaiset arat aiheet sivuun. Sananvapaus on kapea myös Etiopiassa, joka kuuluu Eritrean ohella maailman sensuurimaiden kärkeen.
Estifon mukaan myös rahapula rajaa aihevalikoimaa ja estää matkustamasta pakolaisleireille, joista suurimmat sijaitsevat satojen kilometrien päässä pääkaupungista. Hänen haaveenaan on perustaa radioasema, joka olisi kuultavissa myös Eritreassa. (IPS)
uutiskirje 
