Vuosina 2008–2015 toteutetut valtakunnalliset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmat ovat onnistuneet tehokkaasti vähentämään pitkäaikaisasunnottomien määrää.
Samaan aikaan asunnottomuuden riski koskettaa yhä useampaa pieni- ja keskituloista korkean vuokratason ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen vuoksi erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa.
Yhden haavoittuvimmista ryhmistä muodostavat pienituloiset yksineläjät, toteavat järjestöt Asunnottomien yön kannanotossaan. Asunnottomien yötävietetään tänään maanantaina.
Varsinkin nuorten ja maahanmuuttajien tilanne on huolestuttava. ARA:n tilastojen mukaan vuonna 2015 lähes neljännes yksinelävistä asunnottomista oli alle 25-vuotiaita nuoria ja yli neljännes maahanmuuttajia.
Asunnottomista perheistä yli puolet oli maahanmuuttajaperheitä. Maahanmuuttajien asunnottomuudelle tyypillistä on myös niin sanottu piiloasunnottomuus, joka ei näy tilastoissa.
”Kyse poliittisesta tahdosta”
Ilman vakinaista asuntoa on erittäin vaikea keskittyä koulunkäyntiin, opiskeluun tai työntekoon. Tehokas asunnottomuuden ennaltaehkäisy vähentää riskiä yhteiskunnan marginaaliin ajautumisesta ja säästää näin yhteiskunnan resursseja pitkällä tähtäimellä, toteavat muun muassa Vailla vakinaista asuntoa (VVA) ja Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto (Moniheli).
Vaikka asuntopula ja asumisen kalleus ovat hyvin tiedossa olevia ongelmia, konkreettiset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi ovat vuodesta toiseen riittämättömiä.
– Viime kädessä kyse on poliittisesta tahdosta, muistuttaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.
Vaikea asuntomarkkinatilanne hankaloittaa nuorten itsenäistymistä lapsuudenkodista ja on merkittävä haaste maahanmuuttajien kotoutumiselle. Maahanmuuttajat kohtaavat lisäksi syrjintää asuntomarkkinoilla.
”Kielitaito ei selitä”
– Toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajilla esimerkiksi suomen kielen taidon puute ei enää selitä sitä, miksi he tulevat toistuvasti ohitetuksi asuntonäytöissä, huomauttaa R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n hankejohtaja Jenni Tahvanainen.
– Tämänkaltaisten kokemusten kasautuminen on omiaan vahvistamaan ulkopuolisuuden tunnetta.
Vuoden 2016 aikana noin 10 000 turvapaikanhakijan arvioidaan saavan oleskeluluvan. Pula kohtuuhintaisista asunnoista hidastaa vastaanottokeskuksista kuntiin siirtymistä ja uuden elämän aloittamista Suomessa. Lisäksi se kärjistää vastakkainasettelua yhteiskunnan eri ryhmien välillä.
VVA:n Tiivolan mielestä vastakkainasettelun sijaan pitää keskittyä ratkaisuihin.
– Viimeistään nyt tarvitaan vastuullista asuntopolitiikkaa, jotta kestämätön tilanne vuokra-asuntomarkkinoilla saadaan purettua.
– Kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen ei ole vain uusien tai jo pidempään Suomessa asuneiden maahanmuuttajien etu, vaan hyödyttää kaikkia pieni- ja keskituloisia, kiteyttää toiminnanjohtaja Riitta Salin Moniheli ry:stä.
uutiskirje 
