Tiistaina julkaistu ulkopoliittisen instituutin raportti State-led Nationalism in Today’s Russia tarkastelee Venäjän valtiojohtoista nationalismia vuosina 2012–2016. Instituutin tutkija Veera Laine analysoi siinä, miten Venäjän valtiojohto käyttää nationalismia saavuttaakseen poliittisia tavoitteitaan ja miten kansa suhtautuu valtiojohdon tulkintaan nationalismista.
Viime vuosina Venäjän on kuvailtu muuttuneen entistä kansallismielisemmäksi. Nationalismiin on liitetty niin Sotšin talviolympialaiset, Krimin valtaaminen ja sota Itä-Ukrainassa, Venäjän toimet Syyriassa kuin valtion uudet pyrkimykset oikeuttaa valtaansa vaikean taloustilanteen aikana.
Venäjän valtiojohto on jo pitkään muotoillut kansallistunnetta korostamalla kuvaa yhtenäisestä kansasta, jolla on yhteinen kulttuuri, menneisyys, kieli ja arvomaailma. Yhteiset nimittäjät ovat pysyneet samoina, mutta painotukset ovat muuttuneet, arvioi Laine.
Yhteiset arvot määritellään Lehdon mukaan ylhäältä entistä rajatummin.
”Oikea tapa olla venäläinen”
Nykyisin venäläisten kulttuurinen yhtenäisyys ulottuu valtion maantieteellisten ja poliittisten rajojen ulkopuolelle, ja yhteiset arvot määritellään Laineen mukaan ylhäältä entistä rajatummin.
Valtiojohdon virallinen puhetapa pyrkii erottamaan venäläisyyttä muista kansoista, mutta myös osoittamaan oikeita tapoja olla venäläinen: oikeanlainen moraali ja isänmaallisuus ovat edellytyksiä kansaan kuulumiselle.
Vaikka Venäjän valtiojohtoinen nationalismi ei virallisesti sulje eri kansallisuuksia ulkopuolelle, vaatimukset konservatiivisten, perinteisten arvojen hyväksymisestä etäännyttävät vähemmistöjä.
Jako etniseen ja kulttuuriseen nationalismiin ei Lehdon mukaan auta havainnollistamaan nyky-Venäjän valtiojohtoista nationalismia, sillä maan virallisessa puheessa sekoitetaan niiden välistä rajaa ja toisaalta luodaan uusia jakolinjoja.
Presidentti Vladimir Putin pyrkii puheissaan sekä vetoamaan kansan enemmistöön että hallitsemaan etnisen nationalismin ilmentymiä. Siksi tämän päivän valtiojohtoinen nationalismi korostaa kertomusta Venäjästä perinteisesti monikansallisena maana. Virallisessa puheessa etnisillä venäläisillä on kuitenkin korotettu asema ”ensimmäisinä vertaistensa joukossa”, kirjoittaa Laine.
Juttua korjattu 20.10.2016. Tutkija Veera Laineen nimi korjattu.
uutiskirje 
