Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson on tyytyväinen siihen, että Suomi haluaa hyväksyä Pariisin ilmastosopimuksen. Andersson korostaa sopimuksen merkitystä Suomen ilmasto- ja energiapolitiikalle. Eduskunta keskustelee sopimuksesta tiistaina.
– Olin Kööpenhaminassa vuoden 2009 ilmastoneuvotteluiden aikaan, ja muistan hyvin huippukokouksen jälkeisen suuren pettymyksen. Nyt pettymys on muuttumassa iloksi. Pariisin ilmastosopimuksen hyväksyminen on tärkeä osoitus siitä, että kansainvälinen yhteisö ottaa ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vakavasti, sanoi Andersson.
Samaan aikaan Pariisin ilmastosopimuksen kanssa eduskunta käsittelee EU:n ehdotuksia päästövähennysten saavuttamiseksi päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. Suomessa julkista keskustelua on syntynyt korkeasta päästövähennystavoitteesta ja huolesta metsien hiilinielun laskentatavasta. Anderssonin mukaan keskustelu uhkaa luisua sivuraiteille.
Hiilidioksidi ei kysele
– Nyt on keskityttävä päästöjen ripeään vähentämiseen jokaisella sektorilla. Laskennallinen päästöoikeuksien siirto sektorilta toiselle ei auta ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Hiilidioksidi ilmakehässä ei kysele, kuka pärjäsi EU-neuvotteluissa parhaiten. Suomen ja EU:n erilaiset laskutavat täytyy selvittää, ja mahdolliset virheet korjata, mutta tosiasia on se, ettei Suomi voi lisätä puun käyttöä niin paljon kuin Sipilän hallitus suunnittelee.
– Biotalous luo Suomeen uutta työtä, mutta samalla on muistettava luonnonvarojen kestävä käyttö. Metsien kasvun lisäksi on huomioitava metsissä oleva hiilivarasto. Sitä hiiltä ei pidä vapauttaa ilmakehään. Puuta tulee käyttää korkean jalostusasteen tuotteisiin ja lisätä puurakentamista.
Strategia joulukuussa
Hallitus valmistelee parhaillaan uutta ilmasto- ja energiastrategiaa. Se on tarkoitus esitellä eduskunnalle joulukuussa. Andersson odottaa strategialta konkreettisia esityksiä ilmastopäästöjen vähentämiseksi.
– Energiatehokkuus ja kestävä uusiutuva energia tarvitsevat tuekseen panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ilmastolle haitallisista yritystuista tulee luopua, ja ilmastopäästöjä on vähennettävä myös asumisesta, liikenteestä ja ruuantuotannosta. Keinoja voivat olla esimerkiksi korjausavustukset vanhojen rakennusten energiaremontteihin, sähköautojen latausverkoston laajentaminen ja hiilijalanjäljen merkitseminen elintarvikkeisiin.
Pariisin ilmastosopimus on tarkoitus käsitellä eduskunnassa nopealla tahdilla, jotta Suomi voi hyväksyä sopimuksen ennen Marrakechin ilmastokokousta marraskuun alussa.
uutiskirje 
