EU-maat kanavoivat yhä enemmän kehitysyhteistyövaroja omien sisäisten menojensa kuten pakolaiskulujen kattamiseen, kertoo eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön CONCORDin julkaisema AidWatch-raportti. Vastaavasti kasvavan eriarvoisuuden ja kriisien keskellä entistä pienempi osuus avusta tavoittaa kaikkein köyhimmät.
EU:n kehitysavusta lähes viidennes, 17 prosenttia, kului EU-maiden omien sisäisten menojen kuten pakolais- ja opiskelijakulujen sekä velkahelpotusten kattamiseen vuonna 2015, kerrotaan raportissa. Kehitysyhteistyön tärkein päämäärä on kuitenkin vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
– Valtavien humanitaaristen kriisien keskellä on huolestuttavaa, että entistä pienempi osuus Suomen ja EU:n kehitysyhteistyöstä tavoittaa kaikkein köyhimmät – ne, jotka kipeimmin apua tarvitsevat. Samaan aikaan apua ohjataan yhä enemmän yksityisen sektorin kautta. Köyhimmät valtiot ovat harvoin houkuttelevia investointikohteita, toteaa kehitysyhteistyön kattojärjestön Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.
Suomesta tulossa suurin apunsa vastaanottaja
Sipilän hallitus teki ensimmäisessä budjetissaan rajut leikkaukset kehitysyhteistyön rahoitukseen. Viime vuonna Suomen kehitysyhteistyörahoitus oli 0,57 prosenttia bruttokansantulosta, mikä oli yli EU:n keskiarvo. Leikkausten jälkeen apu on tänä vuonna romahtamassa noin 0,4 prosenttiin.
Suomen kaikkein köyhimmille maille kohdentaman kehitysyhteistyön osuus on tänä vuonna putoamassa 0,14 prosenttiin eli selvästi alle kansainvälisen 0,2 prosentin tavoitteen.
AidWatch-raportti paljastaa myös kuinka paljon EU-maat raportoivat avunantajamaiden omien rajojen sisällä kertyneitä pakolaiskustannuksia kehitysyhteistyönä. Suomessa luku oli 35,2 miljoonaa euroa vuonna 2015. Se tarkoittaa, että Suomesta on hyvää vauhtia tulossa oman kehitysapunsa suurin vastaanottajamaa.
Kaukana 0,7 prosentista
EU-maiden oli määrä nostaa kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuonna 2015. Todellisuudessa tavoitteesta jäätiin kauas: EU:n apu oli vain 0,44 prosenttia bruttokansantulosta. 0,7-tavoitteesta jäi euromääräisesti uupumaan lähes 37 miljardia. EU-maista vain viisi on saavuttanut tavoitteen: Luxemburg, Ruotsi, Tanska, Alankomaat ja Britannia.
– Kehitysyhteistyömäärärahojen vähentäminen ja avun jatkuva paisuttelu kertovat Euroopan johtajien lyhytnäköisyydestä. Euroopan kriisejä ei ratkaista lyhytnäköisillä toimilla, korostaa Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen.
Lappalaisen mukaan Euroopan unioni kaipaa vastuullista johtajuutta, jossa kestävä kehitys ja kehitysyhteistyö sen keskeisenä osana nähdään ainoana kestävänä ratkaisuna maailmaa ja Eurooppaa koskeviin kriiseihin.
lehti 