Vasemmistonaisten valtakunnallisen verkoston puhenaisena jatkaa Saila Ruuth Helsingistä. Viikonloppuna koolla ollut valtakunnallinen kokous valitsi varapuhenaisiksi Sannamari Salan Oulusta ja Anni Järvisen Joensuusta.
Helsingissä pidetyssä kokouksessaan vasemmistonaiset linjasi kunnallispoliittisia tavoitteitaan. Kaikille asukkaille halutaan turvata riittävä toimeentulo, asunto, mahdollisuus liikkua, terveydenhuolto, koulutusta sekä hoivaa ja kulttuuria.
Vasemmistonaiset vaatii subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista. Monissa kunnissa ei ole taivuttu hallituksen päätökseen päivähoito-oikeuden rajaamisessa. Myös lasten, mutta myös työntekijöiden arjesta kouluissa ollaan huolissaan. Luokka- ja ryhmäkokoja ei tulisi paisuttaa.
Muistamattomien ja puolustuskyvyttömien vanhusten kodit kilpailutetaan kolmen vuoden välein tai viiden viiden vuoden.
– Päiväkotien ja koulujen pienet ryhmäkoot ja ammattitaitoinen henkilökunta on avainasemassa purettaessa ihmisten välisiä luokitteluja ja hierarkiota, toteaa vasemmistonaiset.
Punaisena lankana vasemmistonaisten kuntavaaliteeseissä kulkee tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen.
Vanhusten hoivan mitoitus nostettava 0,7:ään
Lähihoitaja ja Kotkan kaupunginvaltuutettu Seija Piipponen-Pekkola avasi vanhusten ympärivuorokautisen hoivan mitoituksesta arkea. Hän oli tyytyväinen, että Kotkassa mitoitus tehdään vanhuspalveluissa 0,6 eli kuusi työntekijäjää hoitaa kymmentä vanhusta. Tämä ylittää nykyisen 0,5 suosituksen.
Piipponen-Pekkola painottaa, että hallituksen kaavailema 0,4 mitoitus ympärivuorokautisissa palveluissa tarkoittaa sitä, että kaikkiin vuoroihin ei edes riitä työntekijää paikalle.
– Joka vuoroon ei riitä edes työntekijöitä. Jokainen voi kuvitella, mitä se merkitsee, jos hoidetaan muistisairaita tai vanhuksia, jotka eivät pääse sängystä ylös.
Mitoituksista puhuttaessa ei muisteta, että työtä tehdään kolmessa vuorossa, vuosilomia pidetään ja välillä sairastetaankin.
Vasemmistonaiset vaatii vanhushoivan henkilöstön mitoituksen nostamista 0,7:ään.
Sote-uudistus johtaa huutolaismeininkiin
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujenuudistus (sote) on valtavan iso tasa-arvo- ja naiskysymys. Sote-uudistuksessa on isoja kipukohtia.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajan Riitta Luosujärven mukaan on erityinen huoli vammaisten, vanhusten, omaishoitajien sekä mielenterveys- ja päihdepotilaiden asemasta. Hän kritisoi vanhusten ja kehitysvammaisten asumisen kilpailuttamista, jota sote-palvelujen markkinaistaminen voi entisestään lisätä.
– Terveyserot eivät todennäköisesti kapene, jos markkinoistaminen viedään eteenpäin nykymuodossa, kritisoi Luosujärvi valinnanvapautta.
Hän pelkää, että muistamattomien ja puolustuskyvyttömien vanhusten kodit kilpailutetaan kolmen vuoden välein tai viiden viiden vuoden.
– Tämä on uhka maakunnissa. Kuulostaa huutolaisjärjestelmältä.
Vasemmistonaiset vaatiikin kehittämään rinnakkain erilaisia vanhusten palveluja: Yhteis- ja palveluasumista, pitkäaikaishoivaa ja -hoitoa sekä kotihoitoa. Omaishoitajuus ei saa olla pakkotyötä, vaan perustua vapaaehtoisuuteen.
Vammaisten palveluasumisesta – heidän kotiensa kilpailuttamisesta – tulee luopua.
Kuntiin jää isoja päätöksiä soten jälkeenkin
Tampereen kaupunginvaltuutettu Ulla-Leena Alppi (vas.) Tampereelta muistuttikin, että kuntavaltuutetuille jää edelleen paljon päätettävää, vaikka sote-palvelut siirtyvät maakuntiin.
– Varhaiskasvatus, koulutus, liikunta, kulttuuri, kaavoitus jäävät kuntiin.
Hän painotti varhaiskasvatuksen ja koulutuksen merkitystä myös lastensuojelun ennaltaehkäisyn väylänä.
– Niissä kasvatetaan tulevia veronmaksajia, totesi Alppi.
Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Eila Tiainen (vas.) harmitteli, että sote-uudistuksessa lähipalvelut ovat jääneet taka-alalle.
– Valinnanvapaus ei missään nimessä voi toteutua samalla tavalla isoissa kaupungeissa ja pienissä kunnissa, muistutti Tiainen.
lehti 