Naisten ja miesten palkkaeroissa on Asara-Laaksosen mukaan tapahtunut huolestuttava käänne.
Tilastokeskuksen mukaan naisen palkka on Suomessa nyt keskimäärin 83,3 prosenttia miesten palkasta, kun viime vuonna luku oli 83,4 prosenttia. Palkkaero on siis kääntynyt kasvuun.
– Samapalkkaisuusohjelma on ottanut takapakkia, ja samapalkkaisuuden tavoite näyttää karkaavan käsistä. Nyt on saatava uusi vaihde silmään.
Miesten ja naisten perusteettomien palkkaerojen kaventaminen ja lopulta poistaminen on ammattiyhdistysliikkeen tärkeimpiä tehtäviä, Asara-Laaksonen painottaa. Hän muistuttaa, että heikomman puolella oleminen ja tasa-arvo ovat ay-liikkeen perusarvoja.
– Meidän on pidettävä asiaa esillä ja etsittävä ratkaisuja niin neuvotellessamme työehtosopimuksista kuin vaikuttaessamme yhteiskunnan lainsäädäntöön.
Tarvitaan aitoa sitoutumista
Asara-Laaksonen herättelee myös julkisen sektorin työnantajia asialle. Julkinen ala on hyvin naisvaltaista ja matalapalkkaista.
– Jos palkkavääristymää ei korjata, julkisen alan vetovoima heikkenee nuorten keskuudessa. Ja vielä tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistus mylläävät perusteellisesti koko julkista sektoria.
Iso vastuu on kuntien päättäjillä ja valtiotyönantajalla sekä niiden taustalla päätösvaltaa käyttävillä eduskunnalla ja maan hallituksella.
– Kaikki osapuolet ovat virallisesti sitoutuneet edistämään samapalkkaisuusohjelmaa. Nyt niiden on näytettävä aito sitoutumisensa palkkatasa-arvon edistämiseen.
Ei voittoa hyvinvointipalveluilla
Asara-Laaksonen muistuttaa, että hyvinvointipalvelut toimivat paljolti julkisen sektorin pienipalkkaisten naisten varassa. Palvelujen ulkoistamisen ja yksityistämisen lisääntyessä uhkana onkin naisten palkkojen jääminen yhä enemmän jälkeen.
– Yksityistäminen ei voi olla Suomen tie. Se lisää riskiä tilanteista, joissa yksityiset yritykset hakevat voittoa kilpailemalla siitä, kuka maksaa pienintä palkkaa alan naisvaltaiselle työvoimalle.
Asara-Laaksosesta ei voi olla hyväksyttävää, että voitontavoittelu tapahtuu pienipalkkaisten etuja polkemalla.
Ruotsissa on juuri valmistunut hallituksen toimeksiannosta selvitys hyvinvointipalveluista ja yksityisten yritysten voitontavoittelusta. Selvitysmies ehdottaa hyvinvointiyrityksille voittokattoa. Kattoa suuremmat voitot pitäisi sijoittaa tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta yrityksen toimintaan, esimerkiksi lisähenkilökunnan palkkaamiseen. Näin verorahoja käytettäisiin siihen, mihin ne on tarkoitettu.
Voittokatto hyvä idea
Asara-Laaksonen pitää ruotsalaisehdotusta erittäin hyvänä.
– Sitä kannattaa vakavasti harkita myös Suomessa. Samalla on suljettava yksityisiltä yrityksiltä mahdollisuudet veronkiertoon.
Voittokaton yli menevää summaa voitaisiin Asara-Laaksosen mukaan käyttää rekrytointien lisäksi esimerkiksi palkkoihin tasa-arvoa edistävästi sekä työhyvinvoinnin parantamiseen.
Asara-Laaksonen puhui palkkatasa-arvosta JHL:n toritilaisuudessa Seinäjoella torstaina.