Ikäjohtaminen, kuten moni muukin hyvinvointiin työelämässä vaikuttava tekijä on tuoreen tutkimuksen mukaan parasta pienissä yrityksissä.
– Tämä on yllättävä tulos. Onhan ajateltu, että asiat ovat paremmin suurissa yrityksissä, joilla on enemmän resursseja hyvinvoinnin edistämiseen, sanoo Strateginen hyvinvointi 2016 -tutkimusryhmään kuuluva emeritusprofessori Juhani Ilmarinen.
Kovin mairittelevaa kuvaa tutkimus ei anna ikäjohtamisesta suomalaisessa työelämässä. Erittäin hyvien ja hyvien arvosanojen osuus kuudella eri mittarilla mitattuna oli 40 prosentin vaiheilla.
Se tarkoittaa, että ikäjohtaminen on huonolla tolalla 60 prosentissa yrityksiä.
Tutkimuksessa saatiin vastaukset 395 yritykseltä, jotka edustavat seitsemää toimialaa kaikissa kokoluokissa.
Strategista hyvinvointia työelämässä on tutkittu seitsemän vuoden ajan, ja tutkimusryhmä julkisti keskiviikkona kuudennen vuosiraporttinsa.
Strateginen hyvinvointi on määritelmän mukaan se osa työhyvinvointia, jolla on merkitystä yrityksen tai organisaation tuloksellisuuteen. Tavoitteena on henkilöstön tuottavuuden edistäminen motivaation, osaamisen ja työkyvyn keinoin. Avainasemassa ovat toiminnan suunnitelmallisuus ja johtaminen.
Eri ikä – eri vahvuudet
Tämänvuotisen tutkimuksen erityisteema on ikäjohtaminen. Ilmarisen mukaan ikäjohtamisen merkitys korostuu työvoiman ikääntymisen myötä. Yli 50-vuotiaita on Ilmarisen mukaan työelämässä kaksi kertaa niin paljon kuin sitä nuorempia.
Ilmarinen tähdentää ikäjohtamisen tarkoittavan kaikenikäisiä. Kyse on eri-ikäisten hyvästä johtamisesta.
– Hyötynäkökohtana tässä on, että eri ikäisillä on eri vahvuudet. Kaikkia tarvitaan.
Ikäjohtamisen merkitystä korostaa Ilmarisen mukaan myös tavoite pidentää työuria.
– Tässä asiassa ei lainsäädäntö ratkaise, vaan hyvä johtaminen. Sen avulla Suomi nousee, jos on noustakseen.
Kunnat hännänhuippuna
Raportin mukaan pienet, alle 50 hengen yritykset ovat parhaimmillaan ikäsyrjinnän ehkäisyssä, avoimessa kommunikoinnissa ikään liittyvistä asioista sekä kokemustiedon siirtämisessä eri ikäisten välillä.
Suurissa yrityksissä yksilöllisten työjärjestelyjen toteutus on parhaalla tolalla.
Parhaiten ikäjohtamisesta ollaan jyvällä kaupan alalla sekä liike-elämän palveluissa. Kunnat ovat ikäjohtamisessa hännänhuippuna.
Satsaukset taas kasvussa
Vuonna 2015 strategiseen hyvinvointiin investoitiin 1,8 miljardia euroa, mikä tekee 780 euroa henkilöä kohti. Se on hieman enemmän kuin vuonna 2014.
Taloudellinen tilanne heijastuu hyvinvointi-investointeihin selvästi. Erinomaiseksi taloudellisen tilanteensa arvioineet yritykset investoivat vuodessa yli 1 000 euroa henkilöä kohti, välttäväksi tai heikoksi tilansa arvioineet vain 500 – 600 euroa.
Investoinnit työterveyteen ovat olleet loivassa kasvussa tutkimusraporttien julkaisujen ajan. Kun vuonna 2009 työterveyteen käytettiin 211 euroa työntekijää kohti, summa oli 319 euroa vuonna 2015.
Tutkija Guy Ahosen mukaan työterveyden hinnat ovat nousseet, mutta myös taso on parantunut.
Sen sijaan satsaukset koulutukseen ovat taloudellisesti heikkoina aikoina laskeneet. Kuitenkin viime vuonna koulutukseen käytettiin 278 euroa työntekijää kohti, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2009 summa oli 352 euroa.
Henkilöstöetujen menot ovat laskeneet 2011 huippuvuoden 402 eurosta 240 euroon.
lehti 