Tammelan Voimassa vietetty aikaa jo 96 vuotta

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Tammelan Voiman pöydistä on voinut seurata edistyksellisen E-liikkeen historiaa lähes sadan vuoden ajan. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden juhlinta lieneekin sopivaa aloittaa Suutareiden pääkaupungista Tampereen Tammelasta ja 96-vuotiaasta Tammelan Voimasta, joka on Tampereen vanhin samoissa tiloissa toiminut ravintola

Tosin virallisissa asiakirjoissa koko Tammelan kaupunginosaa ei ole, vaan se on virallisesti XIV:n, XV:n, XVI:n ja XVII:n kaupunginosan muodostama alue. Ennen kaavoitusta 1800-luvulla aluetta kutsuttiin Mäkipääksi. Nykyisen Tammelankatu 2:n tontilla sijainneeseen torppaan muutti 1800-luvun alussa kangasalalainen ruotusotamies Tuomas Tammerström. Hänen Heikki-poikansa otti sukunimekseen suomenkielisen Tammelan, josta tuli nimi koko kaupunginosalle.

Jussi Naukkarinen ja Pekka Linkala julkaisivat Biljardia Voimassa -25-vuotishistoriikin. Se on elävästi kirjoitettua Tammelan kaupunginosan mikrohistoriaa, jossa pääosassa on reipas arjen temmellys hupaisine sattumuksineen ja värikkäine henkilöineen.

– Kirja on ensimmäinen biljardikerhojen historiikki. Biljardiporukoita on Suomessa paljon, mutta yhdistyksiksi järjestäytyneitä vähän. Meillä on jäseniä tällä hetkellä noin 150, asiakaspaikkoja täällä on 68.

Yhdessä puuhataan jotain hauskaa

Linkala oli kerhon ensimmäinen puheenjohtaja ja Naukkarinen on nykyinen. Cervantesin mukaan shakki-, pallo- ja biljardipelit on tarkoitettu niiden huviksi, jotka eivät ota näitä pelejä todesta vaan ymmärtävät, etteivät ne sisällä mitään todenperäistä historiaa tai arkielämälle tärkeitä tosiasioita. Jaakko Tepon mukaan golfissa pyörii liian monta miestä saman reiän ympärillä, ja siksi hän lähteekin mieluummin pilkille. Päteekö tämä Tepon näkemys myös biljardiin?

– Biljardi on ajanvietettä sekä pelaajille että katsojille. Se on myös hyvä tapa tutustua vieraisiin ihmisiin. Pelin ääressä tulee turistua kaiken maailman asioista. Kesällä mukaan tulee uusia kasvoja peleihin, kun Tammelan torilla kävijät käyvät pelailemassa. Kerhossa on järjestetty kaikenlaista toimintaa vuosien varrella. Ilman biljardikerhoa ei olisi kantaporukkaakaan syntynyt, Naukkarinen sanoo.

– Kerhon Kinkkukisa pidetään ennen joulua. Eräänä vuonna sattui traaginen tapaus, kun voittaja sai kinkku kainalossa sydänkohtauksen ja menehtyi kotiovelleen. Kerran voittaja oli muslimi, eikä hän voinut syödä sianlihaa. Tämänkertaiseen kisaan osallistui 27 pelaajaa. Kuusikiloinen palkkiokinkku ostetaan aina Tammelan torilta, näin kerho tukee paikallista pienyrittäjyyttä, Linkala linjaa.

Ravintolapäällikkö Saku Siewert on työskennellyt Voimassa eli nykyisessä Vanhassa mestarissa 4,5 vuotta ja pitää työstään.

– Meillä on hyvät kanta-asiakkaat, puuhataan aina jotain hauskaa. Vuosittain käydään perinteisissä biljardikisoissa Tallinnassa, jonne talo maksaa bussikuljetuksen ja lahjoittaa Kinkkukisan arvonnassa hotelliyölahjakortin kahdelle hengelle Restelin hotelleista.

Lastentarha ravintolan yläkerrassa

Ravintolan nimi ei koskaan ole virallisesti ollut Tammelan Voima. Aikoinaan oli Ylä- ja Ala-Voima, mutta ei Tammelan Voimaa. Osuuskunta Voima perustettiin 3. syyskuuta 1917 Finlaysonin, Pellavatehtaan ja Teiskon Viitapohjan osuuskaupan yhteenliittymänä.

– Kansalaissodan melskeissä osuuskunnan tärkeimmät rakennukset tuhoutuivat, ja osuuskunta päätti rakentaa uuden keskustalon Tammelaan. Osuuskunta osti helmikuussa 1919 tontin Tammelan puistokadulta. Rakennusmestari Frans Jousen suunnittelema punatiilinen Voiman talo valmistui syksyllä 1920. Nelikerroksisen talon alimpaan kerrokseen sijoitettiin ruoka-, kangas- ja sekatavaramyymälät varastoineen. Myymälät palvelivat vuoteen 1976 saakka, Naukkarinen kertoo.

Kun yläkerroksen kahvila lopetettiin vuonna 1925 kannattamattomana, sen tiloissa aloitti lastentarha, joka toimi vuoteen 1984 saakka. Monet tämän päivän Tammelan Voiman asiakkaista ovat käyneet kyseistä lastentarhaa.

– Olin monien muiden tavoin tämän talon kakkoskerroksessa sijainneessa päiväkodissa 1940-luvulla, joten talo on tullut vuosien saatossa todella tutuksi, Pertti ”Pepe” Ikävalko muistelee.

Voima oli niin suosittu kansanravintola 1980-luvulla, että sinne jonotettiin. Itsepalveluhinnat pitivät hintatason alhaisena. Kannattavasti toiminut osuuskunta Voima yhdistyi Eero Rantalan mahtikäskystä vuonna 1983 keskusosuusliike OTK:n ja 38 muun osuusliikkeen kanssa E-osuusliike Ekaksi.

Fuusion myötä kaikkien osuusliikkeiden hotellit ja ravintolat siirtyivät Ekalle ja nimi poistettiin myös Voiman talon ulkoseinästä, mutta palautettiin remontin yhteydessä. Eka myi 1983 Voiman talon kolme ylintä kerrosta rakennusliike H. Böökille toimistotiloiksi ja omistusasunnoiksi. Eka otti vuonna 1989 hotelli- ja ravintolatoiminnassa käyttöön liiketoimintanimen Restel, josta tuli erillinen yhtiö seuraavana vuonna.

Naukkarinen kertoo, että Juice Leskinen ja Irwin Goodman istuivat aikoinaan usein Tammelan Voimassa kavereittensa kanssa.

– Juice oli ilmoittanut läsnäolijoille, että jos joku soittaa jukeboksista hänen kappaleitaan, hän poistuu välittömästi paikalta, ja Juicen biisit oli jätetty soittamatta. Irwin vietti täällä iltaa 30.5.1990. Aamuyöllä Voima paloi ja Irwin joutui evakkoon talon yläkerrasta keskellä yötä.

Herrat ja narrit samassa pöydässä

Voiman korttelissa Vellamonkadulla asui 1940–50-luvuilla lauluntekijä, muusikko ja näyttelijä Jorma Ikävalko, joka oli keskeinen henkilö rillumareikulttuurin luomisessa. Ikävalkoilla kävivät usein tervehdyskäynnillä Olavi Virta, Tapsa Rautavaara, Repe Helismaa, Masa Niemi, Esa Pakarinen ja Siiri Angerkoski. Voiman korttelin isolle sisäpihalle kokoontui taiteilijoiden vierailujen aikana korttelin väkeä, kun taiteilijat esittivät tunnettuja kappaleitaan.

Jorma Ikävalkon pojan Pertti ”Pepe” Ikävalkon mukaan lasten ehdoton suosikki oli Masa Niemi, joka hauskuuttamisen ohessa heitteli ikimuistoisia kuperkeikkojaan.

– Repe Helismaa sanoi minulle, että jos Rovaniemen markkinoilla -elokuvassa olisi ollut pikkupojan rooli, olisin minä saanut sen näytellä. Mutta maisteri Särkkä oli tiukka mies, eikä sellaista roolia siihen elokuvaan tehty. Sain sentään laulaa sen ajan magnetofonille laulun Pieni nokipoika vaan.

Jussi Naukkarinen on tekemässä Ikävalkon kanssa historiikkia Tammelan Voiman korttelista.

– Olemme haastatelleet ihmisiä, ja meillä on käytössämme paljon valokuvia. Tämä on ollut merkittävä kortteli tamperelaisen kulttuurin kannalta. Tätä on kutsuttu myös Kosken alustan kortteliksi, koska Koski-niminen hämeenkyröläinen isäntä osti täältä taloja tontteja 1800-luvulla.

Linkala ja Naukkarinen kiittelevät, että Restelin johto ja Voiman henkilökunta suhtautuvat nykyisin hyvin myönteisesti biljardikerhon toimintaan. Kerhon toiminta herättää mielenkiintoa ravintolaa kohtaan.

– Ei ole väliä, oletko herra vai narri, se on Voiman vanha karnevalistinen perinne.