Työn perässä muuttaminen ei monissa tapauksissa ole työttömälle taloudellisesti kannattavaa. Syynä ovat asumiskustannusten suuret alueelliset erot. Tämä selviää Nordean yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen tutkimuksesta Mä lähden Stadiin – Työn perässä muuttamisen kannustimet.
– Helsinkiin työllistyminen kasvattaa työttömien tuloja työttömyyteen verrattuna, mutta omalle kotipaikkakunnalle työllistyminen olisi suurelle osalle työttömistä vielä parempi vaihtoehto. Vaikka palkkataso on Helsingissä muuta maata korkeampi, ei korkeampi palkka riitä kompensoimaan asumiskustannusten kasvua, Kärkkäinen kertoo.
Vaihtelu on suurta eri maakuntien välillä. Pirkanmaalaisilla työttömillä asumiskustannusten jälkeen käteen jäävät tulot laskisivat Helsinkiin työllistyessä keskimäärin noin 20 eurolla kuukaudessa verrattuna tilanteeseen, jossa työpaikka löytyisi Pirkanmaalta. Satakuntalaisilla ja lappilaisilla työttömillä erotus olisi noin 160 euroa kuukaudessa.
Helsingin hintataso on tehokas este työn perässä muuttamiselle ja niin sanotun kohtaanto-ongelman yksi syy: työttömät ja avoimet työpaikat eivät sijaitse samoissa paikoissa.
Kärkkäisen tutkimuksesta selviää, että maakunnan sadan neliön asunnon myymällä saa Helsingistä paljon pienemmän asunnon. Pirkanmaalta muuttavan asunnon koko puolittuisi noin 50 neliöön, mutta Kainuusta muuttava saisi enää 30 neliön yksiön. Lisäksi muuttotappiokunnissa asunnon kaupaksi saaminen on vaikeaa.
”Muuttamisen heikot taloudelliset kannustimet voivat kasvattaa työttömyyttä ja hidastaa koko maan talouskasvua. Siksi asumiskustannusten alueellisen eriytymisen syihin on kiinnitettävä huomiota muun muassa kasvukeskusten asuntorakentamista edistämällä”, kuuluu Kärkkäisen johtopäätös.
uutiskirje 
