Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson yritti viime vuonna 9.11. pidetyssä täysistunnossa saada valtiovarainministeri Petteri Orpolta vastausta kysymykseen kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta julkistaloudelle.
– Mutta, valtiovarainministeri Orpo, kysyn nyt kolmatta kertaa tämän kilpailukykysopimuksen kokonaishintaa julkistaloudelle. Onko siis tosiaan niin, että tämä työmarkkinasopimus, joka leikkaa työntekijöiden palkkoja kilpailukyvyn nimissä ja joka kohtelee julkisen sektorin työntekijöitä erityisen epäoikeudenmukaisesti, kaiken lisäksi lisää julkistalouden epätasapainoa 2 miljardin euron verran?
Suoraa vastausta ei tullut.
– Kikystä: se on ehdottomasti hieno asia, ja on ollut mukava Brysselissä kertoa, että Suomessa on vielä yhteiskunta, jossa pystytään tekemään tällainen ratkaisu, joka on täysin poikkeuksellinen — vai mitä, edustaja Ihalainen?
Neuvosto lyttäsi
Tiistaina Talouspolitiikan arviointineuvosto julkisti raportin, joka kiky-sopimuksen osalta on samoilla linjoilla kuin vasemmistoliitto koko viime syksyn. Työllisyysvaikutuksia yliarvioitiin, veronkevennykset lisäävät alijäämää ja leikkaustarve kasvaa.
Andersson pitää neuvoston raporttia sikäli mielenkiintoisena, että kilpailukykysopimusta arvostellaan ensimmäistä kertaa kärkevästi talouspolitiikan valtapiirien sisältä. Hän kirjoittaa asiasta blogissaan keskiviikkona.
”Vasemmistoliitto on alusta asti suhtautunut kriittisesti hallituksen leikkauksiin ja työttömyysturvan ehtojen tiukentamiseen perustuvaan työvoimapoliittiseen linjaan sekä kilpailukykysopimukseen. Olemme ainoana puolueena johdonmukaisesti vastustaneet kikyä ja siihen liittyvä lakimuutoksia eduskunnassa. Kun syksyllä haastoimme hallitusta kilpailukykysopimuksen vaikutuksista julkiseen talouteen, emme saaneet vastauksia kysymyksiimme”, Andersson kirjoittaa.
”Työn halpuuttamista”
Vasemmistoliitto sai syksyllä arvion jonka mukaan kilpailukykysopimukseen sisältyvät sosiaaliturvamaksujen muutokset vähentävät valtion ja kuntien tuloja nettona jopa 1,3 miljardia. Tuloverokevennykset nostivat sopimuksen hinnan julkiselle taloudelle melkein kahteen miljardiin.
Nyt arviointineuvosto laskee kikyn pienentävän valtion tuloja pitkällä aikavälillä noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa. Neuvoston mukaan julkista taloutta on sopeutettava vielä miljardilla eurolla.
”Meidän mielestämme tuottavuuden ja osaamisen parantaminen on työn halpuuttamista huomattavasti parempi keino laskea yksikkötyökustannuksia. Työajan pidentäminen palkkaa lisäämättä pikemminkin lisää työttömyyttä kuin työllisyyttä, ja palkanalennukset vaikuttavat negatiivisesti kansantalouden kokonaiskysyntään ja sitä kautta kasvuun”, Andersson kirjoittaa.
uutiskirje 
