KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Madetojan Pohjalaisia-ooppera taipuu viihteeksi Tampereen oopperassa

Näyttävyyttä ja jännitystä esitykseen tuovat rehvakkaat häjyt komealla saapumisellaan näyttämölle. Ylimpänä kukkopoika Waltteri Torikka, joka viihdelaulajankin karismallaan vetää väkeä katsomoon.

Näyttävyyttä ja jännitystä esitykseen tuovat rehvakkaat häjyt komealla saapumisellaan näyttämölle. Ylimpänä kukkopoika Waltteri Torikka, joka viihdelaulajankin karismallaan vetää väkeä katsomoon. Kuva: Petri Nuutinen

Teoksen loppu enteilee jo ensi vuonna nähtävää sisällissotaoopperaa Veljeni vartija.

Siskotuulikki Toijonen
13.2.2017 19.58
Fediverse-instanssi:

Nyt sitä saa: ehtaa seksiä, väkivaltaa ja pohjalaista uhoa, vallesmannin mielivaltaa ja traagisen rakkaustarinan Leevi Madetojan musiikin ryydittämänä Tampereella.

Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Tampereen Ooppera on valinnut Madetojan Pohjalaisia juhlaoopperakseen. Ennakkoon ohjaaja Tuomas Parkkinen lupaili tarjota vahvaa naisnäkökulmaa, sillä hänelle tuo Artturi Järviluoman näytelmään perustuva ooppera on kertomus kolmesta vahvasta naisesta, Maijasta, Liisasta ja Kaisasta.

Esityksen lopussa kuoro astelee lavalle pukujensa hihoissa punaiset tai valkoiset nauhat viitaten tuleviin tapahtumiin. Ensi vuonna Tampereen Ooppera esittää Olli Kortekankaan oopperan Veljeni vartija, joka kertoo vuoden 1918 Suomesta ja sisällissodan dramaattisista tapahtumista Tampereella.

Vallesmannin ei auta kuin todeta, että viekää pois tuo hullu akka.

Parkkinen on pyrkinyt modernisoimaan ja etäännyttämään oopperaa pohjalaiskylän miljööstä tuomalla esityksen puolikaaren muotoiselle, 1920-luvun näyttämölle esirippuineen. Näyttämölle on kyhätty miniatyyrejä pohjalaistalosta piharakennuksineen. Välillä rakennukset kelluvat ilmassa. Mitä ohjaaja ja lavastaja Sampo Pyhälä näillä pikkuriikkisillä rakennuksilla suhteessa oopperan ihmiskohtaloihin haluavat ilmentää, jäi ainakin minulle hieman epäselväksi. Ihmiset on irrotettu miljööstään, nostettu pääosaan – vai mitä?

Näyttämön laidoilla on ovia, joista roolihenkilöt ravaavat sisään ja ulos. Tämä moneen kertaan teatterissa ja oopperassakin käytetty ratkaisu on aika tylsä ja muutoinkin oopperan ankea lavastus kääntyy jo hieman itseään vastaan. Sen sijaan Pirjo Liiri-Majavan suunnittelemat naisten puvut ovat upeita ja miesten kansallispuvut komeita. Jussi Kamusen valaistus on kaunis, pehmentäen muutoin karua näyttämöä ja henkilöitä.

Yhteiskunnallinen sanoma häviää

Parkkisen tarkoituksena kaikesta päätellen on murtaa oopperan kansallisromanttisen, myytteihinkin perustuvan, pohjalaiskuvauksen isänmaallissiveellistä näkökulmaa. Keinot perinteisten naiskuvien muuttamisessa jäävät vaan melko heppoisiksi.

Sankaruutta ja vapautta korostavan oopperan uutuustulkinta on musikaalimaisen viihteellinen ja joitakin kohtauksia lukuunottamatta menettänyt yhteiskunnallisen sanomansa. Muuntaessaan naisroolit Parkkinen on tehnyt hallaa esityksen ja musiikin yhteenkuuluvuuteen ja Järviluoman alkuperäisen näytelmän tekstiin. Nyt naiset laulavat omiaan ja musiikki kuvaa eri tarinoita.

Näyttävyyttä ja jännitystä esitykseen tuovat rehvakkaat häjyt komealla saapumisellaan näyttämölle. Ylimpänä kukkopoika Waltteri Torikka, joka viihdelaulajankin karismallaan vetää väkeä katsomoon.

Kiukku venäläistämisestä taustalla

Artturi Järviluoman Pohjalaisia-näytelmä valmistui vuonna 1914. Hän kuvasi Suomen tuolloista poliittista tilannetta toivottomaksi.

”Kaikki toivo on mennyttä ja Suomen kansan otsalle on painettu orjan merkki. Se on tämä kiukku, joka minut pani kirjoittamaan Pohjalaisia”.

Heikki Ylikangas toteaa kirjassaan Mennyt meissä, että vastarinta venäläistämistoimia kohtaan synnytti viime kädessä Pohjalaisia-näytelmän.

Madetojan komean, vuonna 1924 valmistuneen Pohjalaisia-oopperan ydinteemana on vapaus yksilötasolla ja vieraan virkavallan, tässä tapauksessa mielivaltaisen vallesmannin vastustus. Se on myös tutkielma pohjalaisten luonteenpiirteistä ja ajan arvoista.

Madetojan hienosti orkestroitu kansallisromanttinen musiikki koostuu suurelta osin Toivo Kuulan aikoinaan Järviluoman kanssa keräämistä pohjalaisista kansanlauluista.

Kauniita, koskettavia aarioita on turha odottaa, niitä tässä oopperassa ei ole lainkaan. Aariat korvautuvat kansanlauluilla, joita laulavat niin solistit kuin kuorokin.

Tummasävyisen, roolihenkilöiden luonteita väkevästi luonnehtivan oopperan tunnussävelmäksi nousee vanginkahleissa kulkevan, suutarin murhanneen Antin ja hänen veljensä Jussin surullisia kohtaloita kuvaava tuttu kansanlaulu Tuuli se taivutti koivun larvan ja muokattuna Nyt mua vierähän linnasta linnaan, joka taipuu moneksi.

Kapellimestari Anna-Maria Helsingin johtaman upeasti soittavan Tampere Filharmonian soinnissa riittää dramaattisuutta ja rajua voimaa. Tarvittaessa Helsing luotsaa orkesterin lyyrisiin suvantokohtiin. Välillä orkesteri jyrää solistit alleen, niin ettei laulajien sanoista saa selvää.

Yleisön kosiskelua?

Tampereen Oopperan Pohjalaisten musiikilliseksi sankariksi nousee erinomaisesti laulavan, upean baritoni Ville Rusasen esittämä Jussi. Rusasesta on kehkeytynyt valioluokan laulaja ja hieno tulkitsija, jota on ilo kuunnella ja katsella. Kuinka ihanan romanttisesti hän laulaakaan rakastuessaan piikatyttö Liisaan tai voimaa uhkuen vallesmannia vastustavan itsellisen talonpojan roolissa.

Marjukka Tepponen Liisan roolissa nousee äänelliseenkin kukoistukseen rakkaudessaan ja ihailussaan Jussia kohtaan. Hänen heleä sopraanonsa soi todella kaunisti ja Tepponen näyttelee uskottavasti onnettomasti rakastuneen piian osan aina traagiseen loppukohtaukseen, Jussin kuolemaan saakka.

Rakkauden herääminen luonnon helmassa on kuvattu herkästi ja loppukohtaus on koskettava. Kuinka kauniisti he laulavatkaan. Rusasen ja Tepposen roolityöt ovat orkesterin lisäksi oopperan hienointa antia.

Yleisöäkö Parkkinen kosiskelee, kun on ympännyt Jussin ja Liisan realistisen, rajun rakasteluaktin läähätyksineen näyttämölle. Kaunishan kohtaus on, mutta kovin päälle liimattu, lähes kiusallinen.

Torikan rooli jää pieneksi

Talontytär Maijaa, Antin morsianta esittävän sopraano Tiina-Maija Koskelan hieman kangerrellen alkanut laulaminen sujui lopulta hyvin. Hänellä on kaunis ääni, johon hän sai hienoja tummia sävyjä rimpuillessaan körttiläisyyden ja intohimojensa pauloissa. Onko hän oikeasti rakastunut mustasukkaiseen Anttiin, vai johonkin toiseen, siitä esitys vihjaillee.

Varmaotteinen Päivi Nisula laulaa tomeran Kaisa-piian roolin, joka työntää näppinsä joka paikkaan. Hän on selvillä muiden elämästä paremmin kuin he itse. Hän on myös mainio komedienne, kuvatessaan Antin pakoa vallesmannille. Vallesmannin ei auta kuin todeta, että viekää pois tuo hullu akka.

Jyrki Anttilalla on Pohjalaisten ankein rooli, vangittuna, morsiamensa petollisuutta epäilevänä talonpoikana. Varmaotteisesti hän laulaa kohtalokkaan osansa.

Ja entäs sitten uhoava, keikarimainen, itseään täynnä oleva Waltteri Torikka häjyjen johtaja Karjanmaan Köystinä. Lavakarismaa tässä kukkopojassa on vaikka toisille jakaa, mutta äänellisesti hänen melko pieni roolinsa jäi vaatimattomaksi.

Juha Kotilainen on mainio herrastuomari ja tenori Anssi Hirvonen hervottoman hauska juoppona kriivarina. Hauska on myös Jere Martikaisen viinalle perso Kaappo. Kristjan Moisnik vallesmannina on kliseinen öykkäri, joka esittää hieman varoen vastenmielisen roolinsa.

Leevi Madetojan Pohjalaisia. Musiikinjohto Anna-Maria Helsing, ohjaus Tuomas Parkkinen, lavastus Sampo Pyhälä, puvut Pirjo Liiri-Majava, koreografi Osku Heiskanen, valot Jussi Kamunen, kuoron valmennus Heikki Liimola. Tampere Filharmonia ja Tampereen Oopperan kuoro. Tuotanto Tampere-talo. Esityksiä 25.2. asti.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset