Hallitus julkisti torstaina puolustuspoliittisen selonteon. Sen mukaan Suomen lähialueen turvallisuustilanne on heikentynyt Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan konfliktin jälkeen. Sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet ja epävarmuus on lisääntynyt laajemminkin. Syyksi kielteiseen kehitykseen todetaan se, että Venäjä pyrkii vahvistamaan suurvalta-asemaansa, ja se on ilmaissut tavoitteensa etupiirijakoon perustuvasta turvallisuusrakenteesta.
Selonteon mukaan Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava.
Uhkiin Suomi vastaa kehittämällä Nato-kumppanuutta, mutta erityisasemassa on yhteistyö Ruotsin kanssa.
”Suomi ja Ruotsi syventävät puolustusyhteistyötä, jota kehitetään kattamaan operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa”, selonteossa todetaan.
Esimerkkeinä mainitaan alueellisen koskemattomuuden turvaaminen tai YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisen kollektiivisen itsepuolustusoikeuden harjoittaminen.
”Kahdenvälisen puolustusyhteistyön syventämiselle ei aseteta ennakkoon rajoitteita. Suomi on yhteistyössä aktiivinen”, hallitus toteaa.
”Mahdollistaa jopa sotilasliiton”
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmää muotoilu ”ei aseteta ennakkoon mitään rajoitteita”, ei tyydytä. Se mahdollistaa jopa sotilasliiton Ruotsin kanssa ja on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan kanssa ristiriidassa, ryhmä kommentoi selontekoa.
”Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa ja tästä täytyy pitää kiinni. Sen sijaan tiivis puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on jatkossakin hyödyllistä”, ryhmä totesi.
”Horneteille korvaaja Ruotsista”
Ensi vuosikymmenellä edessä on ilmavoimien Hornet-kaluston poistuvan suorituskyvyn korvaaminen ”täysimääräisesti turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti”, kuten selonteossa sanotaan.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei anna avointa valtakirjaa tulevaan hävittäjähankintaan. Sen on arvioitu maksavan 7–10 miljardia euroa.
”Kyseenalaistamme esitetyt luvut Hornet-hävittäjät korvaavan hankinnan loppusummasta. Jos huomioidaan hankintahinnan lisäksi käyttö- ja elinkaarikustannukset, hävittäjähankinnan kokonaissumma voi nousta jopa kaksinkertaiseksi esitetystä 7-10 miljardin eurosta. Se on liikaa”, ryhmä toteaa.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaatii, että myös ruotsalainen vaihtoehto Hornetit korvaavassa hankinnassa otetaan tosissaan. Hankinta Ruotsista mahdollistaisi laaja-alaisen teollisen yhteistyön, parantaisi työllisyyttä sekä tukisi kotimaista yrittäjyyttä.
Merivoimien 1,2 miljardin euron suuruisen Laivue 2020-hankinnan vasemmistoliitto vaatii tehtäväksi Suomesta.
”Yksipuolinen kuvaus”
Vasemmistoliitto pitää hyvänä, että selontekoon kirjattiin mainita siitä, ettei Suomi salli alueensa käyttöä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan. Suomen tulee kaikissa tilanteissa tehdä päätöksensä kansallisen harkinnan pohjalta, edellyttää vasemmistoliiton eduskuntaryhmä.
Ryhmä arvostelee selonteon toimintaympäristön kuvauksen poikkeavan eduskunnan näkemyksestä.
”Ulkoasiainvaliokunta totesi tuoreessa mietinnössään ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, että kansainvälistä jännitettä lisää sekä idän että lännen varustautuminen. Puolustusselonteon toimintaympäristön kuvaus on tässä suhteessa yksipuolinen.”
uutiskirje 