Intian ja Pakistanin välinen Kashmirin konflikti ja alueen ihmisoikeusloukkaukset ovat ajankohtaisempia kuin vuosiin. Heinäkuussa alkanut kansannousu Intian puoleisessa Kashmirissa on vaatinut lähes 90 ihmisen hengen ja tuhansia on loukkaantunut Intian armeijan operaatioissa.
Armeijan ja poliisin väärinkäytökset ja voimankäytön mahdollistaa vuodesta 1990 sovellettu, ihmisoikeuksia rikkova poikkeustilalaki, jolle ei näy loppua suur-Intiasta haaveilevien nationalistien johtamassa maassa. Samaan aikaan tavallisten ihmisten elämä Kashmirissa on ahtaalla.
Kashmir on yksi maailman militarisoituneimmista alueista ja sitä onkin usein kutsuttu Intian palestiinalaiskysymykseksi sekä yhdeksi maailman unohdetuista konflikteista.
Kashmirissa vallitsee jatkuva poikkeustila.
Kansanäänestystä ei ole toteutettu
Kashmirin tilanne ja siihen liittyvät ihmisoikeusloukkaukset juontavat juurensa Intian, Pakistanin ja Kiinan erimielisyyksiin Kashmirin alueen omistajuudesta. Alue on edelleen jaettuna näiden kolmen valtion miehitysalueisiin.
Intia hallinnoi Jammun ja Kashmirin osavaltiota, vaikka suurin osa alueen muslimienemmistöisestä väestöstä ei koe kuuluvansa hinduenemmistöiseen Intiaan. Konfliktin syiden sanotaan olevan uskonnolliset. Tällainen näkemys on kuitenkin yksinkertaistava, sillä se ohittaa valtatasapainoon liittyvät kysymykset. Maiden poliitikot kuitenkin suosivat uskonnolliseen identiteettiin perustuvaa retoriikkaa.
Kashmirin kohtalo oli tarkoitus ratkaista jo vuonna 1949, jolloin YK:n johdolla solmittiin Intian ja Pakistanin rauhansopimus. Siihen kirjattiin kansanäänestyksen järjestäminen alueen itsenäisyydestä. Intia ei kuitenkaan ole järjestänyt rauhansopimuksessa määriteltyä kansanäänestystä, vaan vetoaa omaan äänestystulokseensa, jota YK, Pakistan ja kashmirilaiset eivät puolestaan hyväksy.
Kaiken kaikkiaan tilanne on yltynyt neljään otteeseen sodaksi Intian ja Pakistanin välillä sekä johtanut lukuisiin yhteenottoihin Intian armeijan ja kashmirilaisten välillä. Syyskuussa 2016 huolestuttavat rajaselkkaukset viilensivät kahden ydinasevaltion hetkellisesti lämmenneet välit. Intian hallituksen pelko Kashmirin joutumisesta Isisin kalifaatiksi on myös tiukentanut valtion otetta alueesta.
Alaikäisetkin siviilit kärsijöinä
Haastattelemamme Mohammed (nimi muutettu) kasvoi konfliktin keskellä Intian hallinnoimassa Jammun ja Kashmirin osavaltiossa. Hän lähti kotiseudultaan sekä turvallisuussyistä että paremman elämän toivossa.
Nykyään Mohammed työskentelee Bangaloressa, Intian eteläosassa sijaitsevassa miljoonakaupungissa, jossa hänet tapaamme. Tämän kokoisessa kaupungissa voisi luulla olevan helppo hukkua massaan, mutta Mohammed on varovainen suojellakseen identiteettiään.
Kashmirin ihmisoikeustilanteen arvosteleminen nähdään Intiassa valtionvastaisena toimintana, ja sillä voi olla vakavat seuraukset. Mohammed kertoo itse joutuneensa useita kertoja Intian armeijan mielivallan kohteeksi asuessaan Kashmirissa.
– Minulla on pysyviä vammoja jouduttuani armeijan pahoinpitelemäksi. Kerran kimppuuni hyökättiin lähdettyäni ostamaan perheelle maitoa ulkonaliikkumiskiellon jälkeen.
Myös lapset joutuvat väkivallan kohteeksi. Human Rights Watch on raportoinut lukuisista alaikäisistä, joita viruu vankiloissa.
– Olen ollut todistamassa, kun kolmevuotias sukulaispoikani joutui armeijan mielivaltaisen pahoinpitelyn kohteeksi.
Mohammed ei tehnyt pahoinpitelystä ilmoitusta poliisille, eikä hän ole ainoa. Vuonna 2012 julkaistun ihmisoikeusraportin mukaan armeijan väärinkäytöksiä ympäröi rankaisemattomuuden kulttuuri, eikä niihin syyllistyneitä tuomita.
Raportin mukaan yli 500 Intian armeijan jäsentä, mukana ylintä johtoa, on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin hallinnoimassaan Jammu-Kashmirissa. Raportin loukkaukset pitävät sisällään sellikuolemia, kidutusta, raiskauksia sekä pakotettuja katoamisia
Väkivalta on taas kiihtynyt viime kesästä lähtien.
Pelkästään pakotettujen katoamisten uhreja arvioidaan Kashmirissa olevan yli 8 000 ja uhrien epäillään olevan haudattuina joihinkin alueen lukuisista epävirallisista joukkohaudoista.
Wanin kuolema laukaisi protestit
Kashmirin tilanne on esiintynyt otsikoissa vain harvakseltaan, mutta tilanne muuttui viime heinäkuussa, jolloin Burhan Wanin kuolema Intian miehitysjoukkojen ja poliisin yhteisessä operaatiossa synnytti väkivallan aallon.
Wani johti Hizb-ul-Mujahideen -nimistä separatistijoukkoa ja hän oli tunnettu erityisesti aktiivisuudestaan sosiaalisessa mediassa. Intian hallitus oli jo aikaisemmin luvannut hänestä miljoonan rupian palkkion.
Wanin kuolema laukaisi laajat, väkivaltaiset protestit Intian turvallisuusjoukkoja vastaan. Ne ovat vaatineet lähes 90 siviiliuhria. Lisäksi jopa tuhansien siviilien arvioidaan loukkaantuneen väkivaltaisuuksissa Intian armeijan turvauduttua koviin voimakeinoihin kansannousun laannuttamiseksi.
Myös poliisi on käyttänyt kovia panoksia, kyynelkaasua sekä lukuisia sokeutumisia aiheuttaneita ilmakiväärejä mielenosoitusten tukahduttamiseksi. Ilmakiväärin käyttö on vammauttanut lapsia sekä erityisesti nuoria miehiä.
Voimankäytön tekee mahdolliseksi se, että Intia oikeuttaa toimiaan Jammu ja Kashmirissa soveltamallaan poikkeustilalailla (Armed Forces Special Powers Act, lyhenne AF SPA 1958). Asetus antaa sotilaalle käytännössä oikeuden pidättää tai jopa ampua henkilön järjestyksen säilyttämiseksi, mikäli henkilö toimii poikkeuslakeja vastaan.
Poikkeustilalaki siis myöntää viranomaisille harvinaisen laajat voimankäyttöoikeudet, mikä on johtanut lukuisiin Mohammedin kertoman kaltaisiin tekoihin.
Mohammed on seurannut kansannousua huolestuneena. Hänen mukaansa ihmisoikeusrikkomukset saataisiin loppumaan, mikäli Intian hallitus poistaisi lain.
Jopa Intian korkein oikeus on tulkinnut poikkeustilalain perustuslain vastaiseksi. Ihmisoikeusjärjestö South Asia Human Rights Documentation Center katsoo, että laki on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja humanitaarisen oikeuden vastainen.
Ihmisoikeusjärjestöjen toimintaa rajoitetaan
Intian media esittää Jammu-Kashmirin itsenäistymispyrkimykset terrorismina, eikä hallitus juurikaan suvaitse armeijan toimien arvostelua julkisessa keskustelussa.
Esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksia arvostellut Amnesty International Intia joutui elokuussa evakuoimaan henkilökuntaansa Bangaloren, New Delhin, Chennain ja Punen toimistoista turvallisuusuhan vuoksi. Amnesty oli järjestänyt Intian ihmisoikeusloukkauksia käsittelevän tapahtuman Kashmirin tilanteesta, mikä raivostutti Intian äärinationalistit.
Intian hallitus on heinäkuusta asti rajoittanut entisestään pohjoisen maakuntansa asukkaiden kansalaisoikeuksia. Se on esimerkiksi katkaissut suurimman osan puhelin- ja internetliikenteestä alueella. Tietoliikenteen katkaisu on estänyt Kashmirin tilannetta koskevien tietojen leviämistä maailmalle. Lisäksi liikkumisrajoitukset ovat johtaneet paikoitellen pulaan ruuasta sekä lääkkeistä.
uutiskirje 