Uraani halkaisee vasemmistopuolueet Grönlannissa

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Grönlannin pääministeri Kim Kielsen totesi tammikuussa, että Grönlanti etenee kohti itsenäisyyttä, askel askeleelta.

Tanskalle kuuluvan itsehallintoalueen itsenäisyys on eniten kiinni taloudellisen riippuvuuden katkaisemisesta Tanskaan. Grönlannin budjetista noin kolmannes tulee Tanskalta. Sosiaalidemokraattista Siumut-puoluetta edustavan Kielsenin mukaan Grönlanti saa taloutensa itsenäiseksi turismin, malmien, koulutuksen ja kalatalouden avulla.

Siumutin hallituskumppani, vasemmistolainen Inuit Ataqatigiit (IA) on suurin piirtein samaa mieltä. Vasemmistopuolueiden välillä on kuitenkin kiista uraanista.

– Saarella on ollut suuria mielenosoituksia uraanin louhintaa vastaan, sanoo Pohjoismaiden vihreän vasemmiston liiton (NGLA) ja Pohjoismaiden neuvoston vasemmistososialistisen vihreän ryhmän (VSG) pääsihteeri Mia Haglund.

Haglund osallistui helmikuussa IA:n puoluekokoukseen Ilulissatissa.

Grönlanti kielsi uraanin louhinnan vuonna 1988, mutta parlamentti kumosi kiellon 2013.

Siumutilla ja IA:lla on kummallakin 11 paikkaa 31-paikkaisessa parlamentissa. Kolmas hallituspuolue on keskustalainen Partii Naleraq.

Ydinjätteet tulevat esiin jään alta

Grönlanti kärsii taatusti uraanista maassa jo olevan ydinjätteen vuoksi. Ydinjätteen maahan jätti Yhdysvallat, jonka oli 1960-luvulla tarkoitus rakentaa ydinaseiden laukaisualustoja jään alle tehtyihin tunneleihin. Rakennelmaa kutsuttiin nimellä Camp Century.

Yhdysvallat keskeytti salaisen projektin vuonna 1966 ja vei ydinreaktorin pois. Paikalle jäi muun muassa ydinjätettä ja arviolta 200 000 litraa dieselpolttoainetta.

Yhdysvallat ajatteli ydinjätteen olevan turvassa jään alla. Ilmastonmuutoksen vuoksi ydinjätteen päällä oleva jää kuitenkin sulaa. Tutkija William Colgan torontolaisesta Yorkin yliopistosta on arvioinut, että Camp Century tulee esiin viimeistään vuoteen 2090 mennessä. Ydinjäte ja polttoaineet pääsevät mereen.

– Tämä on tehnyt grönlantilaiset tietoiseksi uraaniin liittyvistä vaaroista, Haglund toteaa.

Yhdysvallat on edelleen läsnä Thulen tukikohdassa Luoteis-Grönlannissa.

Malmeista halutaan töitä paikallisille

IA pitää keskeisimpinä keinoina taloudellisen omavaraisuuden lisäämiseksi malmeja ja turismia.

Tammikuun lukujen mukaan Grönlanti on antanut 56 lupaa esiintymien selvittämiseksi tai malmien louhimisen aloittamiseksi. Maaperässä on muun muassa kultaa, kuparia ja nikkeliä.

– Grönlannissa käydään Suomea muistuttavaa keskustelua siitä, miten mineraaleja louhitaan mahdollisimman kestävästi muuta luontoa häiritsemättä ja likaamatta. Lisäksi halutaan työpaikkoja paikallisille, ettei esimerkiksi australialainen yritys käyttäisi vain australialaisia työntekijöitä, Haglund kertoo.

Turismin lisäämisessä Grönlanti seuraa Islannin esimerkkiä. Grönlanti on kuitenkin turistille hankala kohde. Saarella ei ole kaupunkeja yhdistäviä teitä tai rautateitä.

– Matkat tehdään lentokoneilla tai helikoptereilla. Ihmisten liikkuminen on rajoittunutta, koska liikkuminen on kallista. Lentoala ei toimi markkinaehtoisesti. Kaikki on melko kallista.

Jos Grönlanti onnistuisi turismin lisäämisessä, sen pitäisi pystyä välttämään Islannin virheet.

– Islannissa on melkein liikaa turisteja. Monet paikat ovat liian kuormitettuja.

Kalatalous muodostaa noin 90 prosenttia Grönlannin vientituotteista.

– Puoluekokouksessa puhuttiin konkreettisesti kalojen liikehdinnästä. Esimerkiksi, mitkä kalat ovat muuttaneet paikasta toiseen ilmastonmuutoksen ja merien lämpenemisen vuoksi, Haglund muistelee.

Länsirannikolla Qaasuitsupin kunnassa sijaitsevassa Ilulissatissa Haglund näki, miksi sitä kutsutaan ilmastonmuutoksen ground zeroksi, nollapisteeksi.

-Jäätikkö vetäytyy alta. Se on muuttunut niin paljon niin rajusti.

Oma perustuslaki on suunnitteilla

Grönlanti seuraa Färsaarten esimerkkiä ja suunnittelee omaa perustuslakia.

Färsaarilla äänestetään uudesta perustuslaista vuonna 2018. Myös Färsaaret on Tanskan itsehallintoalue. Färsaarten pääministerin, sosiaalidemokraattien Aksel V. Johannesenin mukaan perustuslakiäänestys on tarpeen mahdollista itsenäisyyttä varten.

– Färsaaret on lähempänä taloudellista itsenäisyyttä kuin Grönlanti, mutta Färsaarten puolueet ovat jakautuneita siinä, haluavatko itsenäisyyttä, Haglund kertoo.

Tanskan pääministeri, keskustaoikeistolaista Venstre-puoluetta edustava Lars Løkke Rasmussen on kertonut kunnioittavansa itsehallintoalueiden haluja perustuslaista ja itsenäisyydestä. Rasmussenin mielestä Tanska ja itsehallintoalueet ovat silti vahvempia yhdessä.

Grönlanti jäi Tanskalle vuonna 1814. Saari oli Tanskan siirtomaa vuoteen 1953 saakka, jolloin Grönlannista tuli sen maakunta. Grönlanti sai autonomisen aseman vuonna 1979.

Grönlannilla on kaksi edustajaa Tanskan parlamentissa. Viime vaaleissa toisen paikan sai IA:n puheenjohtaja Sara Olsvig. Toinen paikoista on Siumutilla.

Paljon sosiaalisia ongelmia

Grönlantilaiset äänestivät lisää itsehallintoa vuonna 2008. Muutokset tulivat voimaan vuonna 2009. Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä.

– Tuollaista kokonaisuutta ei voi hallita toisesta maasta.

Haglundin mukaan Tanskan hallinto on ainakin osittain syy Grönlannin runsaisiin sosiaalisiin ongelmiin.

– Tanska on tehnyt Grönlannissa päätöksiä, jotka ovat jättäneet ihmiset tyhjiöön. Grönlannissa on paljon itsemurhia, alkoholismia, huumeiden väärinkäyttöä ja seksuaalista väkivaltaa. Työttömyys vaivaa eikä palveluita ole saatavilla.

Helppoja ratkaisuja ongelmiin ei ole.

– Painopiste on siinä, miten saadaan lapsille paras tulevaisuus. Paras tapa auttaa lapsia on auttaa heidän vanhempiaan, koska sosiaaliset ongelmat periytyvät. Parhaita lääkkeitä ovat koulutus, työllisyys ja sosiaaliturva. Grönlannin pitää saada lisää koulutettuja sosiaalityöntekijöitä, Haglund pohtii.