Viikon sisällä sote-uudistuksen valinnanvapausmallin ovat haukkuneet asiaa seuraavat professorit ja viiden sairaanhoitopiirin johtajat.
Lisää kritiikkiä esittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Martta October. Vahingollisimmat seuraukset palveluiden integraatiolle aiheuttaa maakunnille säädetty velvoite yhtiöittää perustason palvelut, October kirjoittaa THL:n blogissa.
Hänen mukaansa lausuntokierroksella oleva luonnos valinnanvapauslaiksi on ristiriidassa hallituksen yhden kärkihankkeen, lapsiperheiden palvelujen muutosohjelman tavoitteiden kanssa.
Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman tavoitteena on siirtää palvelujen painopistettä kalliista korjaavista toimenpiteistä varhaisempaan ongelmien tunnistamiseen ja monialaiseen, yksilölliseen tukeen. Siinä myös tavoitellaan asiakaslähtöisempää palvelua ja yhden luukun periaatetta.
October kirjoittaa, ettei lakiluonnos tue tätä.
”Pakkoyhtiöittäminen jakaisi esimerkiksi lapsiperheiden palvelujen muutosohjelmassa kehitettävien perhekeskusten keskeiset toimijat kahteen eri toiminnallista logiikkaa noudattavaan siiloon. Vain pieni osa toiminnoista jäisi yhtiömuotoisiin sote-keskuksiin kun merkittävä osa kuuluisi maakunnallisiin liikelaitoksiin.”
”Ei polteta sote-talon rakenteita”
Myös asiointi yhdellä luukulla jäisi toteutumatta. Yhtiömuotoisista sote-keskuksista olisi saatavilla korkeintaan sosiaaliohjausta terveyspalvelujen tueksi. ”Sen sijaan kouluterveydenhuolto, neuvolatoiminta, useimmat perhe- ja sosiaalipalvelut sekä erityissairaanhoito jäävät kaikki maakunnan liikelaitoksiin.”
Octoberin mukaan ”perustason palvelutuotannon pakkoyhtiöittäminen loisi palveluketjussa hyvin matalalle tasolle raja-aidan, jonka asiakas voisi ylittää vain hankkimalla lähetteen toiselle luukulle, josta vaativammat tai laajemmin integroidut palvelut vasta voitaisiin tarjota”.
”Hallituksen ja viime kädessä eduskunnan tulee varmistaa, ettemme tule polttaneeksi sote-talon rakenteita säätämällä vaarallisia lakeja, jotka haittaavat tai jopa estävät lainsäädännön, ihmisoikeussopimusten ja tieteellisen tutkimuksen tukemaa ja asiakkaan kannalta parempaa palvelujen yhteensovittamista”, hän kirjoittaa.
lehti 