Kiinteistötyönantajat ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry sopivat syksyllä 2009 kiinteistöpalvelualan työntekijöiden merkittävästä 16,5 prosentin ansiokehitysohjelmasta.
Ansioiden kehittämisen tavoitteena on ollut ottaa kiinni muun yksityisen palvelusektorin vähimmäispalkkatasoa.
Vuosina 2010-2015 kiinteistöpalvelualan ansiokehitys onkin EK:n tekemän vertailun mukaan ollut lähes kaksinkertaista verrattuna kaupan myyjiin, joiden ansiot kehittyivät 7,8 prosenttia. Matkailu- ja ravintolatyöntekijöiden ansiokehitys samana aikana oli 8,2.
Muutoksella parannettiin muun muassa osa-aikaisten siivoojien tilannetta.
Vertailun jälkeen kiinteistöpalvelualalla on ollut vielä 2,5 prosentin korotus huhtikuussa 2016. Ja ensi huhtikuussa tulee ansiokehitysohjelman viimeinen, 1,25 prosentin suuruinen korotus.
Kiinteistöpalvelualan prosentuaalinen ansiokehitys kiilasi ykkössijalle myös vertailussa moniin muihin aloihin. Isoja kiinteistöpalvelualan palkat eivät ole vieläkään. Vuonna 2010 siivoojan tuntipalkka oli 8,60 euroa, vuonna 2016 se oli palkkaryhmä kakkosessa 10,20 euroa.
Eroa muuhun palvelualaan on Viitasen mukaan onnistuttu kuromaan umpeen niin, että lähtöpalkat ovat nyt lähes samalla tasolla. Tosin palkkarakenteet kasvattavat eroja alallaolovuosien kautta.
Korotukset taulukoihin, ei liukumapalkkoihin
Työnantajapuoli saatiin kehittämään kiinteistöpuolen ansioita Viitasen mukaan muun muassa siksi, että kiinteistö- ja kauppa- ja ravintola-alat kilpailevat samoista työntekijöistä, eivätkä kiinteistöpuolen työnantajat enää olleet saamassa kylliksi siivoojia.
Viitanen muistuttaa, että ansiokehitysohjelman korotukset ovat tulleet vain taulukkopalkkoihin.
– Eli liukumapalkat ovat nousseet vain yleiskorotuksen myötä
Siivousalalla joillakin työntekijöillä on ollut myös pieniä henkilökohtaisia palkanosia.
– Taulukkopalkkojen korotuksilla nämä palkat on ensin otettu kiinni ja sitten taulukkopalkka on nostanut näidenkin palkkoja yleiskorotuksia enemmän, Viitanen kertoo.
Ansiokehitysohjelman aikana PAMiin on Viitasen mukaan tullut paljon kyselyitä niiltä kiinteistöpuolen työntekijöiltä, joilla oli henkilökohtaisia lisiä.
– On kysytty, että miksi palkka ei noussutkaan. Selityksenä on ollut juuri tuo vain taulukkopalkkoihin kohdistettu korotus.
Ansiokehitysohjelma tuli kiinteistöpuolen työntekijöille Viitasen mukaan hyvään aikaan.
– Muuallahan palkat eivät ole juurikaan nousseet, koska nollasopimusten kausi on jatkunut pitkään.
Uusi palkkausjärjestelmä
Samoihin aikoihin ansiokehitysohjelman kanssa vuonna 2011 kiinteistöpalvelualalla siirryttiin uuteen palkkausjärjestelmään, joka perustuu työn pisteytyksen ja palkkaluokkiin. Myös palkkausjärjestelmästä on Viitasen mukaan riittänyt kysymyksiä jäsenistöllä.
Esimerkkinä hän mainitsee työkohteesta toiseen siirtymisestä aiemmin maksetut siirtymäkorvaukset, jotka nyt on poistettu.
– Muutoksella parannettiin muun muassa osa-aikaisten siivoojien tilannetta. Nyt heille maksetaan palkkaa koko työajalta, ei vain niiltä ajoilta kuin he ovat työkohteessa vaan myös siirtymisestä, Viitanen selvittää.
Siirtymäkorvaus maksettiin aiemmin myös kokoaikaista työtä tekeville palkan päälle. Tämä on nyt sopimuksesta poistettu ja työhönsidonnaisuusaika on lyhentynyt. Viitanen kertookin, että muutamat kokoaikaiset työntekijät ovat tätä muutosta kritisoineet. Viitanen kuitenkin puolustaa muutosta, koska se toi osa-aikaisille palkkaturvaa.
Poisto liittyi myös siihen, että kiinteistönhoitajien ja siivoojien työehtosopimukset yhdistettiin, ja heille tuli yhteinen palkkausjärjestelmä. Kiinteistönhoitajilla ei siirtymäkorvausta ollut aikaisemmin.
Ansiokehitystaulukossa siirtymäkorvaus tai sen poisto ei näy, koska ansiokehityksessä on seurattu vain taulukkopalkkojen kehitystä.
Palkkausjärjestelmässä vielä hiottavaa
Palkkausjärjestelmän 10:stä palkkaluokasta siivoojilla on Viitasen mukaan käytössä pääosin vain kakkonen ja kolmonen.
Viitanen sanookin, että palkkausjärjestelmää pitää parantaa.
– Se ei tule ikinä valmiiksi täytyy, vaan sitä täytyy koko ajan kehittää.
Erityisesti korjattavaa löytyy Viitasen mukaan pisteytyksestä sekä perälaudoista. Paljon asiaa auttaisi jo se, että pisteytykseen olisi enemmän ohjeistusta.
– Monilla pienillä työpaikoilla ei töiden pisteytystä ole tehty, koska se on työlästä. Silloin otetaan alin palkkaluokka. Jos käytössä olisi alustava pisteytys yrityksille, joissa sitä ei vielä olla tehty, siitä olisi varmasti apua, Viitanen pohtii.
Koulutusta tulossa
Kiinteistöpalveluala muodostuu siivoojista, joita on vuoden 2016 tilaston mukaan PAMin jäseninä noin 17 500 ja talonmiehistä sekä huoltomiehistä joita on noin 4 500.
Alan luottamusmiestilanne on Viitasen mukaan parantunut viime vuosina. Ongelmana on yhä pienet siivousalan työpaikat, joissa ei ole luottamusmiestä. Edunvalvonta on haastavaa myös niillä työpaikoilla, jossa siivousväki on hajallaan työkohteissaan.
PAMin sopimusasiantuntijoista kaksi hoitaa kiinteistöpalvelualaa. Viitasen lisäksi liiton keskustoimistossa alan asioita hoitaa sopimusasiantuntija Tarja Pajunniemi. Alan tuntemusta PAMissa on lisännyt myös Helsingin aluetoimistoon toimitsijaksi palkattu Ulla Moilanen, joka on aikaisemmin toiminut ison siivousliikkeen pääluottamusmiehenä.
Kevään aikana sopimusasiantuntijat järjestävät kiinteistöpalvelualan sopimusasioista koulutusta aluetoimistojen henkilökunnalla.
– Ajatuksena on, että aluetoimistojen väki sitten kouluttaa puolestaan kentällä toimivia luottamusmiehiä, Viitanen kertoo.
lehti 