Jos jostain pitää kuntavaalien alla olla huolissaan, niin nuorten alhaisesta äänestysaktiivisuudesta. Viime kuntavaaleissa alle 25-vuotiaista nuorista äänesti vain 30 prosenttia eli harvempi kuin joka kolmas.
25 – 34-vuotiaistakin ääntään käytti vain noin 40 prosenttia, kun valtakunnallinen äänestysprosentti oli 58,3.
– Vaikka olenkin taipuvainen optimismiin, en usko iän korjaavan äänestysaktiivisuutta automaattisesti, toteaa vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta.
Borg ja akatemialehtori Sari Pikkala Åbo Akademista esittelivät maanantaina laatimansa tilastoraportin Kuntavaalitrendit. Se on osa Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n rahoittamaa Kuntavaalitutkimus 2017 -hanketta.
Naiset aktiivisempia
Äänestysaktiivisuuden tähänastinen pohjanoteeraus nähtiin vuoden 2000 kuntavaaleissa, jossa se painui 55,9 prosenttiin. Siitä se nousi vuoden 2008 vaalien 61,2 prosenttiin laskeakseen jälleen viime vaaleissa 58,3 prosenttiin.
Eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus on kautta vaalien pysytellyt runsaat 10 prosenttiyksikköä kuntavaaleja korkeampi.
Naiset ovat olleet kuntavaaleissakin miehiä hieman aktiivisempia äänestäjiä aina 1980-luvulta lähtien. Viime vaaleissa ero oli noin 3 prosenttiyksikköä naisten hyväksi, kuten parissa edellisessäkin kuntavaalissa.
Ikäryhmistä aktiivisimpia äänensä käyttäjiä ovat 55 – 69-vuotiaat. Heistä äänesti vuoden 2012 vaaleissa 72 prosenttia.
Luopujien määrä vakio
Ehdokkaan vaalimenestyksen ennakoi parhaiten valtuustokokemus. Kun valtuutettu asettuu ehdolle, hän voi 80 prosentin varmuudella odottaa tulevansa valituksi.
Ehdokkuudesta luopuu vapaaehtoisesti tämän vuoden kuntavaaleissa lähes joka kolmas valtuutettu. Luopujien osuus on pysynyt vakiona vaalista toiseen.
Tärkeä luopumisen syy on kunnanvaltuuston viemä aika. Sen katsotaan olevan pois vapaa-ajasta, perheeltä tai ansiotyöltä.
Myös tyytymättömyys kunnan asioiden hoitoon merkittävä syy jättää valtuustotyöskentely. Vuonna 2012 peräti 44 prosenttia luopujista ilmoitti syyksi, että kuntaa johtaa pieni klikki.
City-vihreät
Luhangalla valitaan huhtikuun vaaleissa yksi valtuutettu kunnan 50 asukasta kohti. Helsingissä yhtä valtuutettua kohti on 7 500 asukasta.
Tutkimushankkeen puolueita koskeva osa julkistetaan viikon kuluttua. Borg ja Pikkala tarjoilivat tulevasta muutamia maistiaisia.
Keskustalla on valtuustossa enemmistö peräti 77 pienessä kunnassa ja RKP:lla 11:ssä. Vaikka kokoomus ja SDP ovat suurimmat kaupunkipuolueet, varsinainen city-puolue on vihreät.
Peräti kaksi kolmannesta vihreiden äänistä tulee 9 suurimmasta, yli 100 000 asukkaan kaupungista.
lehti 