Valtiovarainministeriö (VM) ja Kela epäilevät omissa lausunnoissaan, että yhtenäisten tietojärjestelmien toteuttaminen ei onnistu, mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaus tulisi voimaan vuoden 2019 alussa.
Kela viittaa omiin kokemuksiinsa. Toimeentulotukihakemukset ovat aiheuttaneet täyden kaaoksen Kelassa alkuvuodesta eikä ruuhkaa ole kyetty vieläkään purkamaan. Kelan oman toimeentulotuen järjestelmäkokonaisuuden rakentaminen kesti kaksi ja puoli vuotta.
Kooltaan sote-uudistuksen valinnanvapaus on aivan toista mittaluokkaa. Järjestelmien tulisi toimia sekä maakunnan yhtiöiden, yksityisen terveysalan bisneksen ja palveluja tuottavien järjestöjen kesken.
Osana sote- ja maakuntauudistusta siirtyy historiallisen suuri määrä tietojärjestelmiä ja tietojärjestelmäbisnestä kunnilta maakunnille.
Järjestelmien integraation kannalta eri palvelujen tuottajien kuuluminen yhtenäisen ITC-järjestelmän piiriin on keskeisiä vaatimuksia. Muutoin potilaiden tiedot eivät siirry palvelutuottajalta toiselle.
Kela tarjoaa apuaan ITC-järjestelmien yhteen sovittamiseen
Kela toteaakin lausunnossaan, että valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö edellyttää merkittäviä täysin uusien tietojärjestelmien ja toimintamallien kokonaisuuksien rakentamista.
Kela ehdottaakin uudistuksen vaiheistamista ja valinnanvapaus toteutettaisiin täysimittaisesti pitkän siirtymäkauden jälkeen taikka askel kerrallaan esimerkiksi alueittain. Kela ilmoittaa halukkuutensa osallistua kehittämistyöhön.
VM pitää tärkeänä, että hallitus esittää tietojärjestelmien käyttövelvoitetta palveluntuottajille, jotka ovat mukana valinnanvapausmallissa.
Se ei kuitenkaan usko, että ITC-järjestelmät voitaisiin toteuttaa lain ehdotettuun voimaantuloon mennessä.
Valtio joutuu ITC:n maksumieheksi
Osana sote- ja maakuntauudistusta siirtyy historiallisen suuri määrä tietojärjestelmiä ja tietojärjestelmäbisnestä kunnilta maakunnille. Tämä tarkoittaa noin 5 000-10 000 alihankkija- ja palvelusopimusta.
Vasemmistoliiton IT-poliittisen työryhmän blogissa arvioidaan, että järjestelmän muutos on haastava toteuttaa. Se edellyttää valtiolta mittavaa rahallista panosta vähintään ensimmäisen 5 – 10 vuoden aikana.
Pelkästään sote-ICT:n nykyiset kustannukset ovat noin 550 miljoonaa euroa. Kaavailtujen organisaatiomuutosten toteuttamisen on arvioitu vaativan noin 100 – 200 miljoonan euron lisäpanostusta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Toiminnan kehittämisen lähinnä sote-ICT:n puolella on arvioitu vaativan 1 000 miljoonaa euroa, arvioidaan IT-blogissa.
Valinnanvapauden toteuttaminen lisää näitä kustannuksia vielä entisestään. Tarkkaa summaa ei osata arvioida vielä. Epämääräisyyden jatkuessa kustannukset kasvavat ja toteutuksen aikataulu pitenee.
Lopullista aikataulua tai tarkkoja kustannuksia on tällä hetkellä vaikea arvioida. ICT-palveluja tuotetaan maakunnille palvelukeskuksen toimesta. Palvelut on tarkoitus yhtenäistää kilpailuttamalla ja tuottamalla uusia järjestelmiä.
Pääkaupunkiseudun Apotti-hanke varoittava esimerkki
Päällekkäisten toimintojen poistamisen lisäksi on spekuloitu 80 miljoonan euron säästöistä vuositasolla pelkästään potilastietojärjestelmien käytettävyyttä parantamalla.
Vasemmistoliiton IT-poliittisen työryhmä nostaa vertailuun pääkaupunkiseudun yhteisen Apotti-potilastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä hankinnan.
Sen kustannushyötylaskelmissa on todettu nykyisten järjestelmien maksavan 10 vuoden ajalla 450 miljoonaa euro. Uusi järjestelmä maksaa 335 – 430 miljoonaa euroa. Sen kustannushyöty on 330 miljoonaa euroa teoreettisesti nimenomaan toiminnan tehostumisen kautta.
Kassaan ei kuitenkaan virtaa rahaa.
– ITC-järjestelmän uudistamisen seurauksena tuleviin säästöarvioihin on syytä suhtautua varauksella, sanovat Vasemmistoliiton IT-poliittisen työryhmän asiantuntijat Ville Karinen, Janne Parkkila ja Mikko Pöri blogissaan.
lehti 