Työttömyys hellitti hieman vuonna 2016, kertoo Tilastokeskuksen keskiviikkona julkistama työvoimatutkimus. Työllisyysaste nousi alle prosenttiyksikön ja oli 68,7. Hallituksen tavoittelemaan 72 prosentin työllisyysasteeseen on kaksi vuotta aikaa.
Työllisyysasteen kasvu johtui miesten työllisyyden parantumisesta 68,5 prosentista 69,8 prosenttiin. Naisten pysyi lähes ennallaan ollen 67,6:ssa prosentissa.
Suomessa 15–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste on huomattavasti korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin, miesten alempi. Vuonna 2015 naisten työllisyysasteen keskiarvo 28 EU-maassa oli 60,4 ja miesten 70,8 prosenttia.
Työllisiä Suomessa viime vuonna oli 11 000 enemmän kuin edellisenä. Naisten työllisyys on kuitenkin heikentynyt jo neljä vuotta peräkkäin.
Naisten työllisyyden parantamiseksi puolueet ja etujärjestöt ovat esittäneet erilaisia malleja perhevapaiden uudistamiseksi, mutta mikään niistä tuskin etenee tällä vaalikaudella, koska hallituspuolue perussuomalaiset leimaa koko keskustelun ”kotiäitivihaksi”. Toiseksi suurin hallituspuolue jarruttaa määrätietoisesti hallituksen tärkeimmän tavoitteen – työllisyysasteen nostamisen – toteutumista.
Työllisyys parani viime vuonna eniten rakentamisen ja kaupan toimialueilla sekä sosiaalipalveluissa.
Usko työpaikan saamiseen hiipunut
Parantuneet työllisyysluvut eivät kuitenkaan ole koko totuus. Työttömiä oli 15 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta piilotyöttömien määrä, joka on noussut tasaisesti vuodesta 2009, saavutti uuden ennätyksen 155 000 henkilöä. Se on 11 000 enemmän kuin edellisenä vuonna.
Piilotyöttömäksi luokitellaan työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka olisi halunnut työtä ja olisi voinut ottaa työn vastaan kahden viikon kuluessa, mutta ei ollut aktiivisesti hakenut työtä edeltävän neljän viikon aikana.
Yleisin syy siihen, etteivät piilotyöttömät olleet hakeneet töitä, oli usko siitä, että töitä ei ollut saatavilla. Näin uskoi reilu neljännes piilotyöttömistä. Noin viidesosalla syynä oli opiskelu ja noin joka kymmenennellä se, että he olivat jääneet kokonaan eläkkeelle.
Määrä- ja osa-aikaista koska muuta ei löydy
Viime vuonna palkansaajien kaikista työsuhteista 84 prosenttia oli jatkuvia ja 16 prosenttia määräaikaisia. Määräaikaisten osuus on pysynyt tällä tasolla koko 2010-luvun.
Viime vuonna uusista työsuhteista määräaikaisia oli puolet.
Neljännes määräaikaisista ei halua pysyvää työtä, muilla määräaikaisuuden syy on se, ettei muuta löydy. Työmarkkinoilla oli 226 000 määräaikaista palkansaajaa, jotka eivät olleet löytäneet vakituista työpaikkaa, vaikka olisivat sellaisen halunneet. Heistä 139 000 oli naisia ja 86 000 miehiä.
Vuokratyötä Tilastokeskus pitää marginaalisena ilmiönä. Sitä teki keskimäärin 38 000 henkeä, kaksi prosenttia palkansaajista.
Osa-aikatyötä teki 399 000 henkeä eli 16 prosenttia kaikista työllisistä. Yleisin syy työskennellä osa-aikaisesti oli kokoaikatyön puute. Aiemmin yleisin syy on ollut opiskelu. Nyt vastentahtoisesti osa-aikaista työtä tekeviä palkansaajia oli 106 000 henkeä, joista 73 000 oli naisia ja 33 000 miehiä.
Toistaiseksi voimassa oleva eli jatkuva työsuhde on edelleen ylivoimaisesti yleisin palkkatyön muoto. Siinä työskenteli 65 prosenttia 15–64-vuotiaista työllisistä. Naisten osalta tämä saattaa olla hitaasti murenemassa, sillä kokoaikaista palkkatyötä tekevien naisten määrä väheni 18 000 hengellä ja miesten määrä kasvoi 13 000 hengellä edellisvuoteen verrattuna.
lehti 