Kansan Uutisten saamien tietojen mukaan puoliväliriiheen näyttää tulevan tai ainakin on selvitetty toimeentulotuen saajan omavastuun ottamista asumisen menoihin. Pelättävissä on myös myös yleisen asumistuen leikkaaminen.
Korkeat asumiskustannukset ja ensisijaisten etuuksien matala taso aiheuttaa jo nykyisin toimeentulotuen tarvetta. Asumistuen leikkaaminen siirtäisi suuren joukon ihmisiä toimeentulotuelle.
Toimeentulotuen omavastuu taas olisi poissa ruuasta ja muista elinkustannuksista. Omavastuu leikkaisi käteen jäävää toimeentulotukea. Käytännössä tuensaaja maksaisi Kelalta saamastaan ruokarahasta myös osan vuokrasta tai lämmityssähköstään. Niihin saisi vähemmän toimeentulotukea.
Asumistuen leikkaaminen siirtäisi suuren joukon ihmisiä toimeentulotuelle.
Omavastuu lisää köyhyyttä
Toimeentulotuen saajilla oli asumisen menoista seitsemän prosentin omavastuu vuosina 1998 – 2006. Se kompensoitiin hyvinkin samansuuruisella asumistuen korotuksella. Kunnat saivat myös myöntää lisätukea sitä tarvitseville asiakkaille.
Asumiskulujen omavastuuosuus poistettiin, koska se lisäsi toimeentulotuella olevien köyhyyttä. Se ei myöskään kannustanut muuttamaan edullisempiin asuntoihin. Näitähän ei ollut tarjolla.
Jos suunniteltu omavastuu olisi prosentteina esimerkiksi vuokrasta, omavastuu rokottaisi euroina pahasti juuri Helsingin seudulla sekä suurissa kasvukeskuksissa.
Eräänlainen omavastuu on käytössä jo nyt. Kela jatkaa perustoimeentulotuessa kuntien menettelyä, jossa hyväksytään vain tarpeellisiksi harkitut asumismenot.
Kela on asettanut kuntakohtaiset rajat, joiden ylittyessä se edellyttää asiakkaan etsivän uuden asunnon 3 – 6 kuukauden kuluessa. Muuten menot maksetaan vain asetettuun rajaan saakka.
Asumistukea ajetaan alas
Julkisuudessa on kampanjoitu näyttävästi jo lähes vuoden ajan, että asumisen tukeminen vain ”valuu vuokraisännän taskuun”.
Kelan senioritutkija Pertti Honkanen osoitti tutkimusblogissaan, että vaikka opiskelijoiden asumistukea ei korotettu kymmeneen vuoteen, opiskelija-asuntojen vuokrat nousivat saman verran kuin vuokrat keskimäärin.
Honkasen mukaan yksinkertaisten päätelmien torjumiseksi on hyvä huomata, että asumistuessa huomioon otettava asumismeno on tarkkaan rajattu eri asumistukilaeissa. Valtaosalla asumistuen saajista todellinen asumismeno ylittää tämän niin sanotun normivuokran, joka vaihtelee tukijärjestelmän, kuntaryhmän ja perheen koon mukaan.
Asumistuki seuraa työttömien määrää
Hän muistuttaa, että yleisen asumistuen saajien lukumäärän kehitys on melko pitkälti seurannut perusturvalla olevien työttömien lukumäärän muutoksesta. Nämä lukumäärät ovat samassa suuruusluokassa: yleistä asumistukea saavia kotitalouksia on noin 270 000. Työttömien perusturvalla on noin 240 000 henkilöä (tammikuussa 2017).
Eri maista on haettu mallia siitä, että työttömän avustusten pienentäminen tosiaan panee hänet ottamaan mitä tahansa työtä vastaan millä tahansa palkalla. Suomeenkin saataisiin näin tuhansia näennäisesti työllistyneitä ja leipäjonoon lisää pituutta.
uutiskirje 
