Suomi sai tällä viikolla jo kolmannet moitteet tällä vuosikymmenellä perusturvan riittämättömyydestä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea katsoi työmarkkinatuen ja asumistuen olevan liian matalia kattaakseen tuensaajan perustarpeet Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämällä tavalla.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sanoi eduskunnan kyselytunnilla hallituksen menneen toistuvasti itse keksityn EU-pakon taakse esimerkiksi Metsähallituksen yhtiöittämisessä ja hallintarekisterilaissa.
– Mutta tällainen asia, mistä toistuvasti tulee virallista noottia, ei hetkauta teitä yhtään. Miten Suomen hallitus aikoo toimia, jotta Suomi täyttäisi kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteitaan Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämällä tavalla? Pekonen kysyi.
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps) oli sitä mieltä, että komitea on tutkinut asiaa väärällä tavalla.
– Tässä on tilanne, jossa on laskentaperuste sillä tavalla erilainen, että rahaetuuksien lisäksi Suomessa on kaikkien käytettävissä olevia julkisia palveluita, jotka ovat maksuttomia tai joihin myönnetään maksuhelpotuksia. Eli tosiasiassa toimeentulo ja sen tuki muodostuu yksittäisen henkilön kokonaistilanteen pohjalta.
”Hallitus seuraa tilannetta”
Pekonen tulkitsi vastausta niin, ettei asiassa hallituksen mielestä ole mitään todellista ongelmaa. Hän jatkoi tuoreisiin uutisiin viitaten, että perusturvan varassa elävien määrä Suomessa on kasvussa, ja peruspäivärahan ja työmarkkinatuen varassa eläviä on nyt jopa enemmän kuin 1990-luvun laman pahimpina vuosina.
– Hallituksen suunnittelema aktiivimalli tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että tästä jo valmiiksi liian matalasta työttömyysturvasta leikattaisiin edelleen lisää.
– Miksi te leikkaatte kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta? Miten perusturvan varassa eläviltä ihmisiltä leikkaaminen parantaa tämän maan taloutta? Tämä ei todellakaan ole oikea suunta, Pekonen sanoi.
– Hallitus varmasti seuraa tilannetta niiltä osin kuin puhutaan kaikkein köyhimmistä, pienituloisimmista. Meillä on työryhmiä, meillä on esimerkiksi Juho Saaren eriarvoistumista tarkasteleva työryhmä. Meillä on hallituksen kärkihankkeita, jotka nimenomaan kohdistuvat ja yrittävät löytää parannuksia näiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteeseen, Mattila vastasi.