Itävallan palatsikaappaus raottaa ovea äärioikeistolle

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Itävallan ulkoministeri, 30-vuotias Sebastian Kurz toteutti täydellisen vallankaappauksen Itävallan kansanpuolueessa (ÖVP). Tämä keskustaoikeistolainen puolue on yhdessä sosiaalidemokraattien kanssa hallinnut maata lähes koko sodanjälkeisen ajan.

Kurz on pitkään kaivanut maata puoluejohtaja Reinhold Mitterlehnerin jalkojen alta. Viime viikon keskiviikkona Mitterlehner viimein ilmoitti eroavansa.

Kurz esitti perjantaina seitsenkohtaisen vaatimuslistan, tai muuten hän ”ei enää ole puolueen käytettävissä”. Sunnuntaina puoluehallitus hyväksyi listan kriisikokouksessa ja valitsi Kurzin puheenjohtajaksi sekä varaliittokansleriksi.

Lähes diktaattorin valta

Kurz vaati ja sai lähes diktaattorin valtuudet puolueen sisällä. Kurz saa yksin nimittää pääsihteerin ja muut puolueen työntekijät sekä ministeriryhmän. Puoluehallituksen päätöstä ei tarvita.

Kurz saa yksin määritellä poliittisen linjan ja päättää hallitusneuvotteluista. Hän vastaa ehdokasvalinnoista valtiollisissa vaaleissa ja hänellä on veto-oikeus osavaltiovaalien ehdokaslistoihin.

Eikä puolue enää mene vaaleihin ÖVP:nä, vaan uudella nimellä ”Sebastian Kurzin ehdokaslista – uusi kansanpuolue”. Listalle voidaan ottaa myös puolueen ulkopuolisia henkilöitä – Kurz onkin jo kosiskellut näitä ainakin liberaalipuolue NEOS:ista.

Kurzia puolustanut Die Presse kirjoitti, että ”jokaisella suuren yhtiön toimitusjohtajalla Itävallassa on oikeus yksin päättää henkilöstöstä ja strategisesta linjasta. Hän voi jopa valita yhtiön nimen. Nyt ÖVP:n johtaja saa samankaltaiset valtuudet.”

”Olemme päättäneet käynnistää liikkeen”, sanoi Kurz medialle Wienissä.

Tässä suhteessa Kurz siis ottaa oppia Ranskan Emmanuel Macronilta. Mutta Kurz ei ole liberaalin Euroopan toivo. Hän on lainannut populistista muukalaiskammoa ja islaminvastaisuutta äärioikeistolta.

Äärioikeisto nyt suurin

Kurzin operaatio on hajottamassa hallituksen demarien kanssa. Vaalit pidettäneen syksyllä vuoden etuajassa.

Kurz tuskin kainostelee hallituksen muodostamista äärioikeiston vapauspuolueen (FPÖ) kanssa. Tärkein ehto on se, että hänestä tulee liittokansleri.

Vapauspuolueen kannatus on ollut noin 30 prosenttia, demarien hieman vähemmän ja ÖVP:n noin 20 prosenttia. Kuluneen viikon aikana Kurzin operaatio on nostanut ÖVP:n samoihin lukemiin kahden muun kanssa.

Euroopassa ehdittiin jo huokaista helpotuksesta, kun äärioikeiston kovin noste näytti taittuneen. Mutta syksyllä Itävallassa voi valtaan nousta äärioikeiston ja siltä sisältöä omaksuneen perinteisen konservatiivipuolueen yhteishallitus – alle vuoden sen jälkeen, kun äärioikeiston Norbert Hofer hävisi vihreiden Alexander van der Bellenille presidentinvaaleissa.