Vanhassa maailmassa porvarien sanottiin haluavan verot valtion maksettavaksi. Enää sekään ei riitä. Yritysten kilpailukykyä on viime vuosina, ja viimeksi kilpailukykysopimuksessa, trimmattu siirtämällä työnantajamaksuja miljardikaupalla palkansaajien harteille. Nyt oikeistohallitus aikoo siirtää osan yritysten palkkakuluistakin veronmaksajien maksettavaksi.
Tähän johtaa hallituksen eduskunnalle antama esitys työelämäkokeilusta pitkäaikaistyöttömille. Täyttä työpäivää pelkällä työttömyystuella yrityksessä voisi tehdä enintään puoli vuotta. Kyseessä on tässä vaiheessa vain viidessä kunnassa toteutettava väliaikainen kokeilu. Maakuntauudistuksessa se on kuitenkin leviämässä koko maahan vuonna 2019.
Jos kokeilu toteutuu ja leviää, sillä voi olla suuret kielteiset vaikutukset työmarkkinoiden toimintaan. Miksi ainakaan vähemmän ammattitaitoa vaativissa töissä kannattaa pitää palkattua työvoimaa, kun ilmaiseksikin saa? Mitä tapahtuu palkkatasolle? Entä työehtosopimuksille?
Kuinka pitkälle edelleen velkaantuvalla valtiolla on varaa maksaa yritysten kuluja? Hyväksytäänkö, että työntekijät jakaantuvat kahteen luokkaan: niihin jotka saavat työstä palkkaa ja niihin, jotka kiertävät ilmaistyöpaikasta toiseen?
Nyt esitetty ilmaistyö ei sinänsä yllätä. Hallituksen muillakin toimilla työttömiä rangaistaan yhteiskunnan rakenteellisesta ongelmasta – tehdään siitä henkilökohtainen.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson listasi MTV3:n nettikolumnissa 22.5. Sipilän hallituksen työttömyysturvan heikennykset. Se on hurja lista:
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa on lyhennetty, omavastuuaikaa on pidennetty, työn vastaanottovelvollisuutta on tiukennettu, vuorotteluvapaan ehtoja on tiukennettu, koeaikaa on pidennetty, irtisanottujen takaisinottovelvollisuutta on lyhennetty ja oikeutta määräaikaisen sopimuksen solmimiseen pitkäaikaistyöttömän kanssa on kevennetty. Ammattitaitosuojaa on heikennetty ja peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on leikattu.
Tutkijat Hannu Tanninen ja Matti Tuomala kirjoittavat tuoreessa Talous & yhteiskunta -lehdessä ehtojen kiristämisen perustuvan VM:n virkamiesjohdon jo 1990-luvulla omaksumaan näkemykseen, jonka mukaan korvausten keston lyhentäminen nopeuttaisi töihin hakeutumista. Tannisen ja Tuomalan mukaan tällaista yhteyttä ei juuri ole.
He vetoavat uudempaan tutkimukseen ja kysyvät, miksi työttömien etuja pitäisi vielä erikseen leikata, kun kulutus alenee joka tapauksessa. ”Onko tarkoitus saada ihmiset työttöminä tuntemaan olonsa entistä kurjemmaksi?”
Todennäköisesti on, kun katsoo hallituksen työvoimapolitiikan kokonaisuutta.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
uutiskirje 