Unkari on jo lähes yksinvalta

Pääministeri Viktor Orbánin Unkari on käytännössä luisunut yhden puolueen yksinvaltaan. Orbánin uskotaan säilyttävän asemansa seuraavissa parlamenttivaaleissa, sillä nykyinen vaalilaki tekee opposition voiton – ellei mahdottomaksi niin ainakin vaikeaksi.

Teiden varsilla ja kaupunkien katukuvassa on valtavia julisteita, joissa lukee: ”Te teette töitä. He varastavat.” Julisteiden kuvissa esiintyvät pääministeri Orbán ja hänen lähimmät ystävänsä.

Julistekampanjan takana on äärioikeistolainen Jobbik-puolue, josta on muodostunut ainoa todellinen vastavoima hallitsevalle konservatiiviselle Fidesz-puolueelle.

Toisen julistekampanjan päähenkilöitä ovat multimiljardööri George Soros ja Orbánin lähipiiristä muutama vuosi sitten irtaantunut suurliikemies Lajos Simicska. Näissä Fideszin lanseeraamissa julisteissa vasemmisto-oppositio on Sorosin ja Jobbik Simicskan sätkynukke.

Julistekampanja kertoo paitsi Unkarin syvästä kahtiajaosta myös poliittisen ilmapiirin kärjistymisestä vihanlietsonnaksi, vaikka vaalit pidetään vasta ensi vuoden keväällä.

Orbánille ei vaihtoehtoa

Monen Fideszin kannattajankin mielestä Orbán on viime aikoina mennyt liian pitkälle esimerkiksi rajoittaessaan median ja kansalaisjärjestöjen toimintaa sekä akateemista vapautta. Budapestissa ja muualla Unkarissa on kevään aikana nähty poikkeuksellisen suuria hallituksen vastaisia mielenosoituksia.

Silti mielipidemittaukset lupaavat Fideszille turvallisen tuntuista etumatkaa kohti kolmatta kautta.

– Orbánille ei oikein ole vaihtoehtoa, kaikki muu on toiveajattelua, sanoo Unkarin politiikkaan ja historiaan erikoistunut tutkija Heino Nyyssönen Turun yliopistosta.

Unkarin hajanainen ja riitaisa oppositio ei ole kyennyt kokoamaan rivejään eikä löytämään johtohahmoa Orbánin kahden hallituskauden aikana. Fideszin etulyöntiasemaa vahvistaa Orbánin itsensä rakentama vaalijärjestelmä, joka turvaa suurimman puolueen vallan.

Orbán pitää poliittisia vastustajia vihollisina.

Vuoden 2014 vaaleissa Fidesz ja sen kristillinen apupuolue (KDNP) saivat vain 45 prosenttia äänistä, mutta se riitti ehdottomaan eli superenemmistöön parlamentissa.

– Mielenkiintoista tässä on se, että samanlainen vaalijärjestelmä toi Venäjällä Vladimir Putinille rökälevoiton viime syksynä, Nyyssönen muistuttaa.

Harmaalla vyöhykkeellä

Miksi Unkari lähti omille teilleen? Miksi se hylkäsi EU:n keskeiset arvot ja kääntyi ”illiberaaliksi” demokratiaksi esikuvinaan Venäjä, Turkki ja Singapore?

Nyyssönen etsii näihin kysymyksiin vastauksia huhtikuussa ilmestyneessä kirjassaan Tasavallan loppu? Unkarin demokratian romahdus (Atena 2017).

Liberaali demokratia on alamäessä muuallakin Euroopassa, mutta erityisen jyrkkä alamäki on Unkarissa.

– Fidesz väittää, että liberalismi on periaatteessa tuonut vain kapitalismin, tapojen rappion ja vahvemman vallan, Nyyssönen sanoo.

– En väitä, että demokratia olisi kokonaan loppunut Unkarissa, eiväthän pörssitkään lopu pörssiromahdukseen. Demokratia on kuitenkin merkittävästi heikentynyt, ja Unkari on mennyt jatkuvasti alaspäin vuodesta 2006.

Myös Unkarin Eurooppa-yhdistyksen puheenjohtaja, sosiologi István Hegedűs sanoo Unkarin olevan ”harmaalla vyöhykkeellä demokratian ja diktatuurin välissä”.

– Viime aikojen hyökkäykset akateemista vapautta ja kansalaisjärjestöjä kohtaan sekä ”Pysäytetään Bryssel” -propagandakampanja ovat osoitus hallituksen seikkailupolitiikasta ja radikalisoitumisesta.

– Orbánin luoma illiberaali valtio ja kova populismi yhdistyvät Unkarin nykypolitiikassa, Hegedűs sanoo.

Orbánilla Erdoğanin keinot

Hegedűs oli Fideszin jäsen puolueen perustamisesta vuoteen 1994, jolloin hän erosi, ”koska Orbán lakkasi kunnioittamasta muiden mielipiteitä”.

Jo tuolloin Orbán alkoi pitää poliittisia vastustajia vihollisinaan. Ykkösvihollinen näihin päiviin asti on ollut liberaali vasemmisto, jonka ruumiillistumana Orbán pitää suursijoittaja Sorosia ja tämän rahoittamia järjestöjä ja oppilaitoksia.

Hegedűsin mukaan Donald Trumpin vaalivoitto Yhdysvalloissa sekä populismin nousu Euroopassa saivat Orbánin uskomaan, että oli oikea aika antaa opetus Keski-Euroopan yliopistolle (CEU) ja kansalaisjärjestöille ja pistää ne ruotuun lainsäädäntöteitse.

Orbán on monen mielestä omaksunut Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin armottomat keinot vihollistensa eliminoinnissa.

– Soros säätiöineen on Orbánille kuin Fethullah Gülen kouluineen ja verkostoineen Erdoğanille, Hegedűs sanoo.

Orbán oli ainoa EU-johtaja, joka onnitteli Erdoğania tämän voitettua lisää valtaoikeuksia huhtikuisessa kansanäänestyksessä ja näin hän asettui taas kerran monien muiden itsevaltaisina pidettyjen valtioiden kuten Azerbaidžanin seuraan.

– Jos Orbán onnistuu jättämään jo nyt kansainvälisessä lehdistössä viljellyn ”orbanismin” historiankirjoihin, se on hänelle onneksi. Jos hänestä muistetaan vain ”Orbanistan”, se on onnettomuudeksi koko maalle, Heino Nyyssönen sanoo.

EU alkoi kovistella

CEU:n ja kansalaisjärjestöjen kurittaminen sekä ”Pysäytetään Bryssel” -konsultaatio saivat paitsi kansan liikkeelle Unkarissa myös vihdoin hälytyskellot soimaan Brysselissä.

Huhtikuun viimeisellä viikolla Orbánia kovistelivat Euroopan parlamentti, sen suurin ryhmittymä keskustaoikeistolainen EPP ja EU-komissio.

Unkarin hallitus on mitannut politiikkansa suosiota jo useammalla ”kansallisella konsultaatiolla” eli rasti ruutuun -kyselyllä, joka pääministeri Orbánin allekirjoituksella varustettuna postitetaan kaikille noin kahdeksalle miljoonalle äänioikeutetulle.

Uusin ja meneillään oleva kysely on poikkeuksellisen johdatteleva. Kyselyssä annetaan ymmärtää, että EU ”hyökkää” Unkaria vastaan esimerkiksi pakottamalla tämän ottamaan vastaan laittomia siirtolaisia, korottamaan veroja sekä vesi-, sähkö- ja kaasumaksuja ohi Unkarin parlamentin päätäntävallan.

Komissio laati konsultaatioon virallisen ”oikaisun” sekä antoi Orbánille kotiin viemisiksi kirjallisen ilmoituksen yliopistolakia eli Lex-CEU:ta koskevan rikkomusmenettelyn aloittamiseksi.

EU tiukensi kantaansa tällä viikolla ja antoi Unkarille aikaa 16. kesäkuuta asti selventää ”illiberaalia” politiikkaansa. Myös Euroopan parlamentti tormistautui, ja äänin 393–221 se päätti aloittaa toimet Unkarin pistämiseksi ruotuun. Unkarin ulkoministeriö tyrmäsi vaatimukset luonnehtimalla niitä ”Sorosin verkoston uudeksi hyökkäykseksi Unkaria vastaan”.

Pakotteiden määrääminen Unkarille on kuitenkin pitkän tien takana, koska siihen vaadittaisiin muiden jäsenmaiden yksimielisyys, ja vaikkapa Puola voi estää päätöksen.

Orbán pyyhkii lattiaa

Brysselissä tapansa mukaan sovittelevana ja neuvottelunhaluisena esiintynyt Orbán palasi kotiin voittajana ja ilmoitti, ettei ole suostunut mihinkään ”Brysselin vaatimuksiin”.

Hallitusta tukeva media riemuitsikin otsikoissaan: ”Orbán pyyhki Brysselillä lattiaa”.

Miltei samaan hengenvetoon Orbán ilmoitti myös, ettei Unkari aio höllentää ankaraa pakolaispolitiikkaansa ja vetäytyy EU:n kanssa käymistään pakolaiskiintiöitä koskevista neuvotteluista, koska pitää niitä turhina. Unkari ei aio ottaa kontolleen ainoatakaan sille kaavailluista noin 1 300 turvapaikanhakijasta Italian tai Kreikan leireiltä.

– Orbán ei ole aina vihannut pakolaisia, aluksi se oli keino nostaa omaa kannatusta. Pakolaiskriisi tarjosi hänelle kuitenkin oivan tilaisuuden nousta barrikadeille puolustamaan kristillistä Eurooppaa muslimien vyöryä vastaan, Istvan Hegedűs sanoo.

Miltei puolet unkarilaisista sanoo mielipidemittauksissa, etteivät he tiedä, ketä äänestävät, jos yleensä äänestävät kevään 2018 vaaleissa. CEU:sta useimmat eivät ole edes kuulleet, Sorosista monilla on jonkinlainen mielipide, sen verran voimakasta hallituksen viestintä on sen omissa medioissa.

Sanoma on mennyt perille ja saanut monet tokaisemaan tosissaan: ”Ai sekö mies, joka hyysää niitä terroristeja ja pomminheittäjiä Unkariin?”