Kymmenen vuotta Kivesvedon tahdissa

Vuonna 2007 perustettu Kivesveto Go Go julkaisee juuri kuudennen albuminsa Nopeempi ku Veijo. Levy on toinen osa trilogiaa, joka alkoi helmikuussa 2016 ilmestyneestä Vesipäät albumista.

Uuden levyn teemoina ovat ihminen ja luonto. Albumilla liikutaan menneisyyden Kouvolassa, tämän päivän Suomessa ja tulevaisuuden Voikkaalla, kertovat yhtyeen jäsenet Samu ja Tuomo.

Kivesveto Go-Go:n sanoitukset ovat laajaskaalaisia, mutta siitä huolimatta bändissä tuntuu siltä, että laajentaakin voisi.

– Uudella levyllä pohditaan erilaisia aiheita, kuten Jari Halosen Joulubileitä, päänsiirtoleikkausta, helikoptereita Voikkaan pallokentällä, manian paluuta sekä suurten kysymysten spreijaamista koulun seinään.

Musiikillisia innoittajia kysyttäessä Tuomo ja Samu nostavat esille oluen ja pitsan merkittävän roolin. Tämän kaksikon lisäksi myös ihmisten jutut innoittavat.

– Jos legenda on totuutta vahvempi, legenda jää elämään, he toteavat.

Tekemisen kulttuuria

Kouvolasta tulee paljon bändejä, mutta erityisesti juuri punkbändejä. Samun ja Tuomon mukaan tämä johtuu siitä, että kaupungissa on pitkä tekemisen kulttuuri.

– Esimerkit kertovat, että kun vetelee kolmea sointua eri järjestyksessä niin ei se sen vaikeampaa ole. Täällä on myös avoin ilmapiiri perustaa bändejä ja paljon treenikämppiä. Lisäksi on musakauppa, jossa voi käydä testaamassa erilaisia soittimia ja tilata ne sitten Saksasta.

Kolmea sointuaan yhtye kertoo työstävänsä lähinnä nuotiokitarademoina.

– Porukassa pohditaan, josko niistä olisi mihinkään. Äänitystilanteessa mietitään vielä ratkaisuja, jotka yleensä jätetään toteuttamatta.

Tulevan levyn nimestä Samu ja Tuomo kertovat sen verran, että Veijo on maailman nopein varas.

Kappaleissaan Kivesveto Go Go ei juuri käsittele politiikkaa.

– Rivien välistä voi löytää väliinputoajan, Samu ja Tuomo kuitenkin huomattavat.

Pääsääntöisesti sellaista aihetta ei ole, johon yhtye ei voisi tarttua.

– Mistä ei voi puhua siitä on laulettava. Ei ole mitään aihetta mistä ei voisi laulaa.

Aktiiviset fanit

Livenä Kivesveto Go Go säteilee sellaista energiaa, että yleisö tempautuu menoon mukaan miltei vaistomaisesti. Epäilemättä hiki virtaa suunnilleen samaa tahtia lavan molemmilla puolilla. Bändin mukaan energisyys syntyy siitä, kun henkiset patoutumat pääsevät auki lavalla.

Fanien patoutumista ei ole selviä todisteita, mutta meno lavan läheisyydessä on hyvin elävää ja äänekästä.

– Vuosien väsyttämällä aikaan saatu tulos, Samu ja Tuomo kuittaavat.

–  Kuuntelijoita on osallistutettu Kivareiden tekemisiin niin piirustus- ja soolonsoittokilpailujen muodossa. Heitä on myös pakotettu lavalle sekä tykkäämään ja jakamaan somepäivityksiä.

Vaikka Kivesveto Go Go onkin punkrockbändi, kuunnellaan sitä yli genrerajojen. Yhtyeen jäsenillä on teoria siitä, miksi näin on.

– Hyvää bändiä kuuntelee mielellään. Näytetään hevareilta, treenataan progressiivisesti, käyttäydytään kuin popparit ja soitetaan punkrockia. Siihen on helppo samaistua.

Paras bändin nimi

Yhtyettä perustettaessa Kivesveto Go Go oli hassu nimi bändille, kulunut aika on kuitenkin normalisoinut sen.

– Lahjakkaista nuorisomuusikoista tulee kylähulluja tietyn iän jälkeen, kuten A. Takalo kuvasi hienosti omaa tekemistään. Meille on varmasti käynyt sama juttu. Ei nimeä enää itse ajattelekaan eikä varmaan moni muukaan. Se on silti varmasti paras bändin nimi 2000-luvulla.

Kymmenen vuoden kohdalla lienee jo aiheellista kysyä onko yhtyeen toiminta enemmän hauskanpitoa vai työtä? Tuomolta löytyy kysymykseen vastaus.

– Joskus purettiin soittokamoja autosta Kärsän kanssa vielä kiertueen jälkeisenä päivänä kahdestaan. Kärsä kysyi rumpustandit mattoon käärittynä sylissään, että tiedäthän sie, ettei täs oo mitään järkee? Vastasin, että tiedän mie ja kannoin vahvaria krapulassa alas portaita kellariin. Mie tiesin et sie tiedät, Kärsä vastasi.

Syksyä vasten Kivesvedon ehtii nähdä vielä ainakin seuraavissa paikoissa: 29.7. Bar Loose, Helsinki, 5.8. LPRHC-festivaali, Lappeenranta ja 16.9. Ääniwalli, Helsinki.