Tuloerojen kasvu on pitkän tasaisen jakson jälkeen kiihtynyt, kertoo Yle perjantaina.
Jo ennestään hyvätuloiset hyötyvät pörssiosakkeiden arvonnoususta ja vuosi vuodelta kasvavasta osinkopotista. Lisäksi Juha Sipilän hallituksen veronkevennykset suosivat heitä.
Kuten vasemmistoliiton eduskunnan tietopalvelulla teettämä laskelma osoitti, ensi vuoden budjettiesitys toisaalta leikkaa sosiaalietuuksia, joita maksetaan eniten pienituloisille. Lisäksi välilliset verot, kuten valmiste- ja polttoaineverojen korotukset vähentävät suhteellisesti enemmän pienituloisten käytettävissä olevia tuloja kuin suurituloisten.
”Tiesittekö, että veronalaisista sosiaalietuuksista 10 prosenttia menee rikkaimmalle desiilille suomalaisista ja köyhin desiili suomalaisista saa vain 9,4 prosenttia veronalaisista sosiaalietuuksista.”
Ensi vuoden budjettiesityksen perusteella neljän alimman tulokymmenyksen tulot laskevat ja kuuden ylimmän nousevat.
– Tuloerot voivat kasvaa siitä syystä, että suurimpia tuloja selittävät eniten pääomatulot, jotka ovat nyt ilmeisesti voimakkaassa kasvussa. Lisäksi alimpia etuuksia on jäädytetty. Tuloerojen kasvua on aiemmin hillitty verotuksella, mutta nyt tämä hillitsemislinja on pysähtynyt, tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitokselta tulkitsee Ylen haastattelussa.
Sipilä myönsi viimein
Tuloerojen kasvu nousi keskusteluun myös eduskunnan kyselytunnilla torstaina, kun vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki pääsi kysymään asiasta. Kysymyksen pontimena oli se, että pääministeri Sipilä myönsi asian keskiviikkona Ylen A-studiossa.
– Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Nyt kun te, pääministeri Sipilä, olette tunnustanut tämän tosiasian — te leikkaatte eniten köyhiltä — miten te tulette muuttamaan hallituksen politiikkaa?
– Se on selvä asia, kun on jouduttu tekemään kipeitä leikkauksia 4 miljardin edestä: silloin kun etuuksia leikataan, näitä etuuksia eivät saa hyvätuloiset, vastasi Sipilä.
Vasemmistoliiton teettämä laskelma vaatii pääministerin mukaan paneutumista sen perusteisiin.
– On ilmennyt, että tämä on staattinen laskelma ja tässä ei ole otettu huomioon esimerkiksi sitä, että pitkäaikaistyöttömyys on merkittävästi parantunut. Myöskin sosiaalietuuksien hitaampi kasvu verrattuna ansiotuloihin käsitellään tässä niin kuin hallituksen päätöksenä. Mehän emme päätä palkankorotuksista.
Sen Sipilä kuitenkin myönsi ”selväksi asiaksi”, että 4 miljardin leikkauksista osa on ”kipeitä” ja ”kohdistuu pienituloisiin”.
”Ei tapahdu, vaan seurausta päätöksistä”
Arhinmäki sanoi lisäkysymyksessään, etteivät pienituloisiin osuvat leikkaukset ole jotain, joka tapahtuu, vaan poliittisten päätösten seurausta.
– Edellinen hallitus jokaisen kehysriihen, jokaisen budjettiriihen yhteydessä laski tulonjakovaikutukset ja mietti päätöksiä sensuuntaisesti, miten ne vaikuttavat eri tulonsaajaryhmiin.
– Vaikka kuinka puhutte nyt siitä 4 miljardin sopeutuksesta, edellinen hallitus teki itse asiassa suuremmat sopeutukset. Samaan aikaan köyhyys Suomessa väheni ja tuloerot kapenivat.
Arhinmäen mukaan kysymys on siitä, minkälaista politiikkaa tehdään.
– Te olette tehneet valinnan, jossa leikkaatte kaikkein pienituloisimpien sosiaalietuuksia, mutta samaan aikaan laskette isotuloisten verotusta, vaikkapa apteekkarivähennyksellä.
Arhinmäki ehdotti, että hallitus voisi ensi töikseen peruuttaa ensi vuodelle suunnitellut indeksijäädytykset. Sipilä ei vastannut ehdotukseen.
”Rikkaille enemmän sosiaalietuuksia”
Vasemmistoliiton Anna Kontula esitti myös suoran kysymyksen Sipilälle:
– Arvoisa pääministeri Sipilä, sanoitte, että etuuksia on leikattava pienituloisilta, koska hehän niitä etuisuuksia saavat. Tiesittekö, että veronalaisista sosiaalietuuksista 10 prosenttia menee rikkaimmalle desiilille suomalaisista ja köyhin desiili suomalaisista saa vain 9,4 prosenttia veronalaisista sosiaalietuuksista.
– Se tarkoittaa sitä, että myös rikkaat saavat tässä maassa paljon sosiaalietuuksia ja että leikkauksia, jos niitä haluaa tehdä, olisi voinut kohdistaa myös toisin kuin niihin perusturvaetuuksiin, joita kaikkein köyhimmät saavat. Myös tämä oli valinta, ei suinkaan matemaattinen välttämättömyys. Oletteko tietoinen siitä, ketkä Suomessa saavat sosiaalietuuksia?
Sipilän sijaan vastannut perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko sanoi, että sosiaaliturvajärjestelmä on moniulotteinen.
– Budjettiriihessä tehdyissä ratkaisuissa kävimme kyllä hyvin tarkasti läpi niitä kipeimpien väestöryhmien taloudellisia kysymyksiä. Myönnän, että emme pystyneet vielä riittävän monella eurolla niihin satsaamaan vaikeiden talousaikojen jälkeen, vaikka käänne taloudessa vähitellen onneksi on tapahtunut, mutta pidän merkittävänä esimerkiksi linjaustamme yksinhuoltajan lapsilisäkorotuksesta ja varhaiskasvatuksen maksuttoman joukon kasvattamisesta sekä vaikkapa sitä, että pitkään vähimmäispäivärahat ovat olleet alemmalla tasolla ja nyt kykenemme niitä nostamaan.
Myös Sipilä palasi asiaan keskustelun päätteeksi myöntämällä, että indeksejä on jäädytetty.
– Se pitää paikkansa, että koska hallitusohjelmassa arvioitiin tietty inflaatiokehitys, teimme sen 0,85 prosentin leikkauksen. Pitää paikkansa, että se on tasoleikkaus, ja korvasimme sillä sen indeksin leikkauksen, mikä jäi arvioitua pienemmäksi. Se on totta.
– Mutta hyvinvointiyhteiskunnan perusteet on nyt pelastettu, kun tämä syöksykierre on saatu oikaistua.
uutiskirje 