Kypros on vuodesta 2013 lähtien ansainnut yli 4 miljardia euroa myymällä kansalaisuuttaan. Ostajina on ollut erityisesti ukrainalaisia ja venäläisiä raharikkaita.
Kyproksen kansalaisuuden saa sijoittamalla 2 miljoonaa euroa kiinteistöihin tai 2,5 miljoonaa osakkeisiin tai valtion velkakirjoihin. Kansalaisuus ei edellytä muuta kuin että henkilö käy vähintään seitsemän vuoden välein Kyproksella.
Kyproksen kansalaisuudella saa EU-passin ja siten vapaan liikkuvuuden koko Schengen-alueella.
Portugalissa saa oleskeluluvan sijoittamalla 350 000 euroa kiinteistöön.
Brittilehti Guardian kertoi nähneensä listan, jonka mukaan näitä ”kultaisia viisumeita” myönnettiin esimerkiksi viime vuonna yli 400.
Ennen vuotta 2013 Kyproksella ei ollut järjestelmällistä ostokansalaisuuden ohjelmaa, mutta ministerit saattoivat myöntää kansalaisuuksia varakkaille ulkomaalaisille.
Vuonna 2010 Kyproksen kansalaisuuden sai Syyrian johtava oligarkki, Bashar al-Assadin serkku Rami Makhlouf. Kansalaisuus peruutettiin Syyrian sisällissodan takia.
Kansalaisjärjestöt kuten Global Witness epäilevät, että EU:hun livahtaa kultaisilla viisumeilla korruptoituneita ja suoranaisia rikollisia. Kypros vakuuttaa tutkivansa hakijoiden taustat muun muassa rahanpesun varalta.
Portugaliin vielä halvemmalla
Europarlamentin sosialistiryhmän jäsen Ana Gomes esittää EU:n rahanpesudirektiivin muuttamista niin, että jäsenmaita vaadittaisiin tekemään perusteelliset turvallisuusselvitykset ennen kultaisten viisumien myöntämistä.
Gomes pitää kohtuuttomana sitä, että samaan aikaan kun EU jahtaa Välimeren yli yrittäviä epätoivoisia ihmisiä, toisenlaiset taloussiirtolaiset eli korruptoituneet liikemiehet ja poliitikot pääsevät ohituskaistaa pitkin EU-kansalaisiksi.
Portugalissa saa oleskeluluvan sijoittamalla 350 000 euroa kiinteistöön ja viiden vuoden kuluttua se voidaan muuttaa kansalaisuudeksi.
Portugaliin on kultaisilla viisumeilla tullut muun muassa Brasilian ja Angolan korruptioskandaaleihin sotkeutuneita henkilöitä
Portugalin hallituksen mukaan kaksi kolmasosaa ostokansalaisuuden saaneista on kiinalaisia – vaikka Kiinan lain mukaan maasta ei saisi vuoden aikana siirtää enempää kuin 50 000 dollaria.
lehti 