Tanska on vähentänyt työttömien määrää työkokeiluilla ja pätkätöillä. Eurostatin mukaan Tanskan työttömyysaste oli viime vuonna 6,3 prosenttia.
Yksi Tanskan mallin kulmakivistä ovat helpot irtisanomiset. Irtisanomisaika on kuukausi. Tanskan työvoimahallinnon (Styrelsen for Arbejdsmarked og Rekruittering) johtaja Morten Binder kommentoi, että työntekijällekin on helpompi lähteä työpaikasta, jossa häntä ei tarvita.
Helppojen irtisanomisten vastapainoksi työttömyyskorvaus voi olla jopa 90 prosenttia palkasta aivan työttömyyden alussa. Näin korkea osuus koskee lähinnä pienipalkkaisia, sillä työttömyyskorvaukselle on asetettu katto, joka on 2 470 euroa kuukaudessa.
Työttömän pitää osallistua koulutukseen vähintään kaksi viikkoa vuodessa. Alle 30-vuotiaille ja työttömyyskassoihin kuulumattomille ehdot ovat tiukemmat, ja velvoitteet astuvat voimaan ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien.
Jos nuorelle ei löydy työtä, hänet osoitetaan 4 – 26 viikoksi työharjoitteluun. Mikäli ala osoittautuu oikeaksi, nuorelle annetaan alaan liittyvää koulutusta. Työharjoittelun ajalta nuorelle maksetaan työttömyyskorvausta.
Työttömyyskassoihin kuuluvat konkarit käyvät kuukausittain työvoimatoimistossa selvittämässä mahdollisuudet töihin paluuseen.
”Muutamakin tunti on edistystä”
– Periaatteena on, että työtön saa uuden työn kolmen kuukauden kuluessa, Binder sanoo.
Tänä vuonna uusi työpaikka on löytynyt määräajassa 80 prosentille työttömistä.
Käytännössä työnvälityksestä vastaavat kuntien vastuulla toimivat jobcenterit, joita on yhteensä 94. Jobcentereiden toiminta ja voimavarat vaihtelevat suuresti. Työpaikkoja haetaan oman järjestelmän lisäksi yksityisten työnvälitysten listoilta.
Työttömään satsataan voimavaroja ja erityistoimia käytetään etenkin kuuden ensimmäisen ja kuuden viimeisen kuukauden aikana. Työttömyysturva kestää enimmillään kaksi vuotta.
Tarvittaessa työttömän pitää ottaa vastaan hyvin lyhytaikainen työ. Vaikeasti työllistettäville 2 – 3 tuntia viikossa tuetussa työssä on viranomaisten mielestä parempi kuin ei työtä lainkaan.
Ammattilaisista pulaa
Parhaillaan Tanskassa on monilla aloilla työvoimapula nousukauden takia. Työnantajajärjestö Dansk Industri on vaatinut vapaampaa maahanmuuttopolitiikkaa ammattilaisten saamiseksi.
Etenkin maakuntiin tarvitaan lääkäreitä, sairaanhoitajia ja ict-alan ammattilaisia. Insinööreille on runsaasti työpaikkoja tarjolla koko maassa.
Maakuntiin on vaikea saada korkeakoulutettua väkeä, vaikka kuukauden työttömyyden jälkeen nuoren on pakko ottaa vastaan mitä tahansa työtä myös kotipaikan ulkopuolelta. Korkeakoulutetut nuoret haluavat mieluummin odottaa sopivaa työpaikkaa ja venyttävät siksi valmistumistaan.
Toisaalta maakunnissa sijaitsevat yritykset eivät halua työkokeiluun nuoria, jotka muuttavat takaisin kotipaikoilleen kokeilun jälkeen, sillä perehdytys maksaa.
Väliinputoajia paljon
Työmarkkinoiden ulkopuolella on 600 000 – 700 000 ihmistä, mm. vakavasti psyykkisesti sairaita. Moni heistä saattaa olla oikeutettu eläkkeeseen sosiaalisin perustein, mutta eläkkeelle on vaikea päästä. Heidät halutaan mieluummin saada töihin.
Näille vaikeasti työllistettäville tehdään moniammatillinen työllistymissuunnitelma. Ihminen voi tarvita lääkärin, psykiatrin tai fysioterapeutin palveluja tai koulutusta.
Ongelma on, että voimavaroja suunnitelmien toteuttamiseen ei tahdo löytyä. Tämän takia moni joutuu odottamaan vuosia minimituen varassa ennen mahdollista päätöstä sosiaalieläkkeestä.
Tanskan työministeriö on päättänyt selvittää, pitävätkö väitteet väliinputoajista paikkansa, onko lainsäädäntö liian monimutkainen ja kuinka vaikeasti työllistettävien työllistämistä voitaisiin helpottaa. Samalla mietitään, voitaisiinko sosiaalieläke ja osa-aikainen työ yhdistää.
lehti 